The Stoogesin legendaarinen rumpali Scott Asheton on poissa. Rumban pitkäaikainen avustaja Markku Roinila muistelee raskaan sarjan soittomiestä.
Teksti: Markku Roinila
Kuva: Iggy and the Stooges (Scott Asheton kuvassa oikealla)
Mikä tekee The Stoogesin soundista niin ikuisen ja ainutlaatuisen? Onko se Iggy Popin karismaattinen sanojen lopun ylöspäin kiekaisu ja alarekisterissä pyörivä kiimainen vihje? Vai Ron Ashetonin väpättävä särömyrsky? Vai Dave Alexanderin kivenkovan yksinkertainen bassokallio?
Ehei. Se on Scott Ashetonin alias ”Rock Actionin” tärykalvot räjäyttävä, dynaamisen leikkisä rumputyöskentely.
Kuunnelkaapa vaikka Stoogesin nimetöntä ensialbumia vuodelta 1969. Lähes kaikissa biiseissä on rytminen koukku, joka on sukua Bo Diddleylle ja muille perinnemusiikin edustajille. Esimerkiksi käyvät avausbiisi 1969 ja No Fun. Entä sitten Little Doll? Majesteetilliset rummut takovat kimurantin rytmin, jonka päälle kitara ja basso luovat vain lempeän pörinämaton.
Shadowplay-yhtyeessä Stooges-coverkeikkoja soittaneen Ykä Knuuttilan mukaan Rock Actionin tyylin taustalla ovat vahvat r&b-vaikutteet. ”Stooges-klassikoita ei soiteta suoraan eikä etukenossa vaan snadisti laid back, mistä syntyy helposti ristiriita, jos kitaristi ja basisti eivät pysy mukana. Basistinkin tulee soittaa melodisesti, eli se vetää usein skaaloja.”
”Scott Asheton soitti rumpuja niin, että jokaisella iskulla oli merkitys”
– Iggy Pop
Mutta nyt Rock Action on mennyt. Hän kuoli viime lauantaina tarkemmin määrittelemättömään sairauteen 64-vuotiaana. Asheton kärsi sairaudesta jo jonkin aikaa. Hän soitti Stoogesin hyvinkin mahdollisesti viimeiseksi jäävällä levyllä Ready to Die (2013), mutta kun yhtye oli matkalla Englantiin vuonna 2011, Asheton oli vähällä kuolla. Sen jälkeen keikoilla on pääosin soittanut 20 vuotta nuorempi Toby Dammit.
The Stooges oli alun perin Ashetonin veljesten bändi. Kitaristi Ron, rumpali Scott (joka muutti Ann Arboriin, Michiganiin 14-vuotiaana) ja ystävänsä, basisti Dave Alexander (k. 1975) soittelivat kolmestaan, kunnes remmiin lyöttäytyi The Iguanasissa rumpuja soittanut James Osterberg eli Iggy Pop.
Touhu Stoogesien soitto-/asuintalossa ”Fun Housessa” oli villiä. Isoveli Ron oli natsi-Saksasta kiinnostunut friikki, kun taas pikkuveli Scott ja Alexander olivat enemmänkin päihteisiin keskittyneitä hylkiöitä. Scott onnistui veljesten vedonlyönnin myötä hankkimaan itselleen lukiosta potkut päivässä ja hajottamaan bändin rekan sekä sen sisältämät soittokamat ajamalla auton liian matalan sillan ali (joka hajosi sekin). Verrattomassa Please Kill Me -teoksessa (1997) Iggy Pop luonnehti Scott Ashetonia ”nuorisorikolliseksi”.
Stoogesin jälkeen Scott soitti hetken Iggy Popin kiertueella vuonna 1978, mutta pääasiassa hän toimi erilaisissa Detroitilaisissa kokoonpanoissa. Näistä epäilemättä tunnetuin on MC5:n ex-kitaristin Fred ”Sonic” Smithin Sonic’s Rendezvous Band (1975¬–80), jonka muodostivat Smithin ja Ashetonin lisäksi Scott Morgan (1960-luvun detroitilaisen soul-bändin The Rationalsin laulaja) sekä Gary Rasmussen (The Up).
Yhtye jäi varsin tuntemattomaksi City Slang -klassikkosinglestä (1978) huolimatta. Bändi on kuitenkin saanut kulttistatuksen, ja tasoltaan vaihtelevat bootlegit sekä kokoelmalevyt ovat menneet kärkkäästi kaupaksi. Myöhemmin Scott Morgan teki yhteistyötä The Hellacoptersin Nicke Anderssonin kanssa The Solution -yhtyeessä. Vuonna 2006 ilmestyi bändin nimen mukaan nimetty kuuden levyn boksi, joka vihdoin tyydytti uteliaimmat ja antoi viitteitä bändin potentiaalista.
1980–90-luvuilla Scott Asheton vietti enemmänkin hiljaiselämää soitellen silloin tällöin paikallisissa pikkubändeissä ja muun muassa Dark Carnivalissa (ex-Destroy All Monsters) sekä Testorsista tutun Sonny Vincentin ja The Damnedin perustajajäsenen Captain Sensiblen kanssa. Vuonna 2000 Dinosaur Jr:n J. Mascis ja The Minutemenin Mike Watt saivat suostuteltua Ashetonin veljekset tien päälle soittamaan Stoogesin kahden ensimmäisen levyn materiaalia. Vuonna 2003 Iggy Pop innostui liittymään seuraan, ja loppu on, kuten sanotaan, comeback-historiaa.
Rock Actionin kuoltua Stoogesin tulevaisuus näyttää äärimmäisen epävarmalta. Alkuperäisen yhtyeen tärkeimmät jäsenet eli Ashetonin veljekset ovat poissa. Jäljellä on soolouraa jatkava Iggy Pop ja myöhemmän Stoogesin kitaranero James Williamson, jonka on tarkoitus tänä vuonna keskittyä Raw Power -levyn ylijäämäbiisien viimeistelyyn jonkun tuntemattoman laulajan kanssa. Iggy Popin edustajan mukaan Iggyltä ei edes kysytty halukkuutta osallistua projektiin. Williamson taas sanoo, että Stoogesin oli tarkoitus kokoontua yhteen vuonna 2015.
Saapa nähdä, miten käy. Voisi kysyä, olisiko siinä enää mitään järkeä. Siitä kolmikosta, joka aloitti soiton kauan sitten Michiganin Ann Arborissa, ei ole jäljellä enää ketään.