Pahamaineisen joukon valtaamassa talossa Rashad Beckerin johdolla

Eilen Tampereella esiintynyt Rashad Becker konsertoi tänään 23.2. Helsingissä G Livelabissa. Elektronisen musiikin piirissä suurta arvostusta masteroijana nauttiva Becker on julkaissut kaksi sooloalbumia, joiden abstraktit äänikollaasit kätkevät sisäänsä kiehtovia maailmoja.

Miten studiotyöläisen ja esiintyvän artistin maailmat kohtaavat? Sivistimme itseämme juttelemalla Beckerin kanssa.

Esiinnyt tänään G Livelabissa. Loppuvuodesta ovensa avanneen klubin visiona oli toteuttaa parhaalta kuulostava tapahtumapaikka livemusiikille. Genelecin tuotteilla varustetun tilan tekniset speksit löytyvät tästä. Miltä tällainen setup kuulostaa ennakkoon?

”Kunnianhimoiselta ja tietysti kalliilta. Epäilen, että se johdattelee tietynlaiseen livekokemukseen. Sellaiseen, joka ei ole niinkään sosiaalisesti jaettu hetki vaan enemmänkin yksilötason kuuntelukokemus – kotikuuntelumentaliteetin tuominen livemusiikkiin.”

”Luulen, että tällaisessa paikassa musiikkiin keskitytään hartaammin ja epäilen että valtaosa yleisöstä on miehiä… Tuntuisi luonnolliselta tarjota jotain erityisesti tähän paikkaan räätälöityä kuunneltavaa. Henkilökohtaisesti minusta tuntuisi, että olen studiossani, sillä olen työskennellyt Genelec-monitorien kanssa koko urani.”

Kuinka tärkeänä aspektina pidät hyvää soundia keikoilla?

”Minusta se on toissijaista. Mielestäni live-esiintymisen tulee olla enemmän musikaalinen narratiivi kuin audiofiilikokemus. Kyse on tilan aurasta: yleisön jäsenten jaetusta kokemuksesta, jossa huomion, omistautumisen ja innostuksen tasot vaihtelevat.”

”En ole koskaan pitänyt keikkaa huonona vain huonon soundin takia. Jos musiikki on voimakasta ja kiehtovaa, se voi tarjota inspiroivia kokemuksia vaikka PA kuinka rätisisi. En myöskään ole pitänyt keikkaa hyvänä fantastisen äänentoiston vuoksi, jos musiikki ei ole ollut kiinnostavaa.”

”Olen soittanut keikkoja erittäin huonoissa olosuhteissa. Kerran esiinnyin vain yhden Marshallin monovahvistimen tukemana, mutta yleisön innostuneisuuden ja osallistumisen johdosta konsertti oli loistava.”

Musiikkisi yksittäiset äänet ovat varmasti tarkkaan harkittuja. Kuinka tärkeää niiden toistaminen liveolosuhteissa sinulle on?

”Kun lähden maailmalle, se muuttuu niin ikään toissijaiseksi. Se kun ei ole myöskään pelkästä äänentoistosta kiinni, vaan muuttujina ovat myös mielenlaatu, tunnelma, olosuhteet ja kenties jopa sää. Kuka voisi muka hallita kaikkea tätä esiintyessään? Keith Jarrett tietysti, mutta kuka muu…”

Musiikkiasi kuvailemaan on käytetty termejä kuten abstrakti, kokeellinen ja haastava. Millaisina itse koet termit?

”Abstraktiin voin samaistua, ja olen tainnut käyttää sitä itsekin puhuessani musiikkini narratiivista. Kokeellinen kuulostaa laboratorio-olosuhteissa tehdyiltä testeiltä, joissa kokeillaan jotain tiettyä teknologiaa. Vieroksun päättäväisesti sen käyttämistä minun musiikkin yhteydessä. Haastava kuulostaa loukkaukselta.”

Olet sanonut haastattelussa masteroinnin yhteydessä, että ”artistin aikomus on tärkein, mutta usein masterointi on luottamusta ja sitä, että artisti haluaa luovuttaa päätosvallan lopputulokseen”. Olet masteroinut molemmat omat albumisi. Voisitko sinä luottaa levyjesi masteroinnin kenenkään muun käsiin?

”Ollakseni rehellinen, minun on sanottava etten tunne masterointiskeneä niin hyvin. Tunnen kollegani D&M:llä, mutta en seuraa heidän työskentelymetodeja. Minulle on tärkeämpää, että pidän heistä ihmisinä.”

”Mitä levyihini tulee, ne eivät tarvinneet juurikaan masterointia. Kun olen opiskellut vuosikymmenten ajan kuuntelemaan analyyttisesti, osaan viimeistellä äänen ilman tarpeettomuuksia.”

”Levyn kaiverruksen päätin tehdä itse, koska en viitsinyt rasittaa työkavereitani. Toiselle levylle päätin tehdä huolimatonta jälkeä kaiverruksen suhteen – se on vaimeaa, bassovoittoista ja säröistä. Halusin kuuntelijoiden keskittyvän musiikkiin, enkä tarjota karkkia audiofiilinörteille. Väsyin siihen, että ensimmäistä osaa puitiin teknisten ansioidensa takia.”

Kuinka teoreettinen tai analyyttinen lähestymistapa sinulla on yksittäisiin ääniin? Mistä tiedät, että joku elementti on nyt juuri oikea?

”Suunnittelen äänen ensin teoriassa. Se tarkoittaa, että mietin kaikkia ominaisuuksia, olosuhteita, tunnelmia ja hahmoja joita haluan äänen sisältävän. Sitten nimeän sen ja pohdiskelen sen luonnetta. Seuraavasta vaiheesta käytän termiä sonify. Istun alas ja etsin sen äänen. Tapanani on työstää yhtä ääntä hyvinkin pitkiä aikoja.”

Traditional Music of Notional Species vol. 2 -levy (2016) on koettu kehityskulkuna ykkösosasta (2013). Allekirjoitatko väitteen?

”Ainakin toivon, että se osoittaa progressiota. Se on ollut aikomukseni ja sen vuoksi siihen kului aikaa näin paljon. Vol. 2 oli suunnitelmissa alun alkaen, ja sen täytyikin antaa kehittyä ollen silti uskollinen alkuperäiselle metodille. Se oli haastava tehtävä. Se ei ole irrallinen osa tai kokonaan eri teos, vaan samat periaatteet mielessä tehdyn teoksen jatkumoa. Se voisi olla toiselta mantereelta, toisesta ajasta tai saman yhteisön eri kerroksesta.”

Levyarvioissa on kirjoitettu, että Vol. 2 on lähestyttävämpi ja melodisempi.

”Vol. 1 on melodinen läpikotaisin ja niin on myös Vol. 2. Minulla on niin paljon vahvempi suhde ja kiintymys melodiseen ja modaaliseen musiikkiin kuin harmoniseen. Lähestyttävyys on subjektiivinen kriteeri, joten voin vain hyväksyä jokaisen yksilön arvion aiheesta. Tuntuisi kuitenkin hölmöltä ja tyhjänpäiväiseltä tehdä musiikkia lähestyttävyyden ehdoilla – ellet sitten suunnittelisi iskevän tiettyyn markkinarakoon.”

Markkinaraoista puhuen, jos sinun täytyisi kaupata levysi jollekin, joka ei ole tietoinen Rashad Beckeristä, mikä olisi myyntipuheesi?

”Vol. 2 on semi-abstrakti, värikäs ja groteski sooninen narratiivi. Se on kokonaisuudessaan tragikomedia.”

Luuletko, että Vol. 3 on tulossa?

”Tällä hetkellä keskityn uuteen sykliin teoksia, jotka kulkevat nimellä Based on a True Story. Mutta jatkoa saattaa hyvinkin seurata parin kolmen vuoden kuluttua.”

Kerro Based on a True Storysta.

”Lähestymistapani siihen on erilainen kuin Traditional Music -sarjassa: sävellys on olemassa ennen ääniä. Nyt äänten on taivuttava tiettyyn muotoon pakosta. Tarvitsen tätä, sillä vain äänten ehdoilla tehdessäni en kokisi olevani velvollinen saamaan valmiiksi mitään.”

Minkälainen musiikki sinua puhuttelee tänä päivänä?

”Sellainen, joka hämmentää minua. Tarkoitan musiikkia, jonka tunnetilaa en tajua – onko se surullista, vihaista vai iloista. Tai kun en tiedä onko se etäännyttävää tarkoituksellisesti vai luonnollisesti. Musiikki, joka palvelee tiettyä tarkoitusperää, jota en täysin ymmärrä.”

Päätetään haastattelu klassiseen Rumban kysymykseen: jos musiikkisi olisi rakennus, millainen rakennus se olisi?

”Pahamaineisen ihmisjoukon valtaama kaupungintalo.”

Rashad Becker esiintyy tänään 23.2.2017 Helsingin G Livelabissa.