Kommentti: Perussuomalaiset keräsi irtopisteet, kun hallituspuolueet siirtelivät vastuuta musiikkialan tukemisesta

Eilisiltana sosiaalisessa mediassa käytiin jälleen yksi keskustelu, joka murensi uskoa poliitikkojen tahtoon ottaa musiikki- ja tapahtuma-alan ahdinko tosissaan.

Ville Tavio (AOP), Elastinen (Saara Planting)

Viime viikolla somessa pyöri meemikuva, jossa kuvataan hukkumassa olevaa kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Hallitus ojentaa kätensä vain antaakseen yläfemmat ja todetakseen: ”Alan hätä on kuultu!”

”Se meemi tiivistää fiilikset”, totesi Elastinen eilen some-tulokas Clubhousessa.

”Kaikki mahdollisuudet toimia on viety, mutta koettakaa jaksaa. Konkreettista apua ei ole tullut.”

Elastinen kuuluu siihen pieneen prosenttiin artisteja ja vielä pienempään promilleen kulttuurialan työläisiä, joiden voisi olettaa saaneen kerättyä sukanvarteen pahan päivän, kuukauden, kenties jopa vuoden varalle, ja joille esimerkiksi radiosoitoista valuu ihan merkityksellisiä summia. Hän painottikin puhuvansa niiden puolesta, joiden kitarat on myyty ja jotka suunnittelevat alan vaihtoa, tai jotain vielä synkempää, minkä lamaannukseltaan pystyvät.

Miksi he eivät sitten itse puhu? Varmasti puhuvat, mutta Elastisella on alusta ja yleisö, juurikin siitä syystä, että hän lukeutuu siihen artistien kirkkaimpaan kärkijoukkoon. Hänen leveän selkänsä takana on valtava joukko kulttuurialan työläisiä, yksinyrittäjiä ja freelancereita. He muodostavat pitkän alihankintaketjun, joka ei ole saanut ääntään kuuluviin, vaikka kriisi on kestänyt yli vuoden.

Clubhousessa keskusteltiin eilen illalla manageri Peppi Puljujärven koolle kutsumana otsikolla Musiikkialan kasvot – Arvojen vai rohkeuden puutetta?. Musiikkialaa edustivat edellä mainittujen henkilöiden lisäksi muiden muassa Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö, Teoston viestintäjohtaja Vappu Aura, Tiketin omistaja Mirva Merimaa ja Livefin ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Hallituspuolueista paikalla olivat sdp:n kansanedustaja Hussein al-Taee, sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina, tiede- ja kulttuuriministeri Saarikon erityisavustaja Eeva Kärkkäinen, keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen, vihreiden kansanedustajat Johanna Sumuvuori ja Saara Hyrkkö. Oppositiota edusti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

Vaikka perussuomalaisten kulttuuriohjelma on kylmäävää luettavaa, tästä keskustelusta Tavion oli helppo käydä keräämässä irtopisteet. Hän muun muassa muistutti, että perussuomalaiset teki kirjallisen kysymyksen tapahtuma-alan erillisestä tuesta jo viime toukokuussa.

Sellaista kaavaillaan hallituksessa nyt, tapahtumatakuun muodossa. Ensinnäkin: se ei ole tuki. Lisäksi se on auttamattomasti myöhässä, kevään ja alkukesän tapahtumat eivät ehdi saada siitä minkäänlaista turvaa. Sen piti tulla maaliskuussa, nykyisellä aikataululla se tulee ehkä kesäkuussa, eikä jatku edes syksyyn.

Kirsikkana kakun päälle: se vaatii tapahtuman järjestäjää maksamaan läpi koko alihankintaketjun saadakseen korvauksia osasta toteutuneita menetyksiään. Eli jos festivaali joudutaan perumaan, tapahtuman järjestäjän tulisi ensin maksaa esimerkiksi toteutumatta jäänyt catering, pystyttämättömät teltat, vuokrat laitteista joita ei tarvittukaan, jotta saisi ehkä 70 prosenttia siitä takaisin ”takuuna”.

”Se on kova vaatimus”, totesi Livefin ry:n Jenna Lahtinen. Niin on, etenkin kun kassa ammottaa tyhjyyttään jo yhden peruuntuneen kesän vuoksi.

Tavio totesi myös, että kun riskiryhmäläiset on rokotettu, tapahtuma-ala tulisi avata vahvasti. Julkisessa keskustelussa rokotepasseihin ja pikatestauksiin on suhtauduttu yhdenvertaisuuperiaatteen vastaisina. Yhdenvertaisuuperiaatteen nostaminen tässä yhteydessä naurattaisi ellei itkettäisi: kokonaisen alan elinkeinon harjoittaminen on kielletty jo vuoden ajan, siinäpä yhdenvertaisuutta kerrakseen.

Tiketin Mirva Merimaa peräänkuulutti päättäjiltä edes mahdollisuutta näiden keinojen selvittämiseen. Nyt keskitytään siihen, miksi esimerkiksi koronapassi ei voisi toimia Suomessa, kun pitäisi miettiä, miten sen saisi toimimaan. Lähtökohtaisen ajatusmallin muutos on myös tärkeätä: pikatestauksilla ei ensisijaisesti etsitä koronapositiivisia, vaan päästäisiin tekemään tapahtumia varmasti terveille ihmisille.

Hallituspuolueiden poliitikkojen kuunteleminen oli kuin seuraisi FC Barcelonan syöttöpeliä. Palloa siirreltiin vaivattoman oloisesti: Me olemme sisäistäneet musiikkialan ekosysteemin, mutta kaikissa puolueissa ei vieläkään ymmärretä sitä. Akuutit tukitoimet ovat välttämättömiä, mutta poliittiset prosessit kankeita. Ollaan epäonnistuttu, mutta. Pitäisi miettiä. Tulisi suunnitella. Täytyisi ehdottaa.

Valtion budjettiriihi on ensi viikolla. Nämä puheet eivät luo uskoa siihen, että musiikki- ja tapahtuma-ala otettaisiin vakavasti vieläkään.

Teoston Vappu Aura latasi poliitikoille vastapalloon jääkylmästi, että kyse ei voi olla enää tiedon puutteesta. Musiikkiala on ollut viime huhtikuusta lähtien välittämässä tietoa, kertomassa ekosysteemistään, antamassa ehdotuksia ja kommentoimassa joka ikisen kustannustuen lausuntakierroksella.

”Musiikkialaa pidetään tärkeänä, mutta ei riittävän tärkeänä. Vedotaan järjestelmän kankeuteen tai lakien hankaluuteen, mutta jos on poliittista tahtoa, keino löytyy. Se on nähty monissa muissa päätöksissä”, Aura sanoi.

Keskustelun lähestyessä loppuaan Music Finlandin Kaisa Rönkkö kysyi, että olisiko nyt vielä jotain tietoa, mitä poliitikot kaipaisivat musiikkialalta budjettiriiheen vietäväksi.

”Mitä tahansa, mikä auttaisi suunnittelussa ja ratkaisuissa?”

Hallituspoliitikkojen mikrofonit pysyivät kiinni.

– Jukka Hätinen
Kirjoittaja on Rumban päätoimittaja, joka on ottanut kantaa aiheeseen myös helmikuussa ja maaliskuussa.