Rumban juttusarjassa nostetaan esiin kiinnostavia ja potentiaalisia nimiä. Haastattelussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten ja miksi hän valitsi artistin polun. Edellisessä osassa oli Arion Raudes, ja sen löydät täältä.
Laulaja-lauluntekijä Saaga julkaisi perjantaina 5. huhtikuuta uuden kappaleen nimeltä Syntymäpäivät ja hautajaiset. Kappaleen teemoja ovat suomalaisuus, vaikeat perhesuhteet ja surulliset ihmiskohtalot, joita käsitellään kotiseuduille palaamisen kautta.
”Kävin eräissä sukujuhlissa, joista minulle jäi merkillinen olo”, Saaga kertoo biisistä, jonka on tuottanut Aake Lämsä. ”Jonkinlainen sekoitus surua, nostalgiaa, kaipuuta ja rakkautta. Aloin pohtia juuriani ja suomalaisuutta. Kulttuuria, jossa paljon tunteita jätetään näyttämättä ja asioita sanomatta. Ja kuinka monet asiat tehdään vain sen vuoksi, että se on perinne.”
12 vuotta musiikkia tehneen pop-artistin kappaleissa yhdistyvät elektroniset ja akustiset elementit. Saaga on julkaissut yhden ep:n ja useita singlejä, joista monet ovat soineet YleX:llä. Syntymäpäivät ja hautajaiset on kolmas julkaisu Saagan tulevalta debyyttilevyltä.
Mikä soi napeissa just nyt?
”Tällä viikolla mulla on soinut napeissa sellainen artisti kuin Joanna Newsom. Hän soittaa harppua ja tekee parhaimmillaan viidentoista minuutin mittaisia teoksia. Hän oli mun teini-ikäni kuunnelluin artisti, ja tällä viikolla olen palannut hänen äärelleen. Vastapainon vuoksi tällä viikolla on soinut myös System of a Down.”
”Jos mietin, että kuka tällä hetkellä aktiivinen artisti tekee mielenkiintoisinta musaa, vastaan Paperi T. Hän on ollut rakas artisti mulle aina, ja hänen uusinta levyään olen luukuttanut lukemattomat kerrat. Myöskin Antti Autio on sellainen, että samalla tavalla kuin koko Suomi tuntuu löytäneen hänen musiikkinsa pariin, niin olen minäkin.”
Mist sä tuut?
”Olen laulaja, lauluntekijä ja runoilija, ja tulen Torniosta, mutta tavallaan monesta muustakin paikasta. Olen muuttanut perheeni kanssa usein, mutta koen että elämäni merkittävimmän ajanjaksoni ajan asuimme Torniossa, josta äitini suku on kotoisin. Olemme myös asuneet lapsuudessani Savossa, josta isäni suku on kotoisin.”
”Taiteen tekeminen, musiikki, runous ja tanssi ovat aina olleet intohimojani. Tunnen taidetta kohtaan ikuista uteliaisuutta, ja siksi olen aina pyrkinyt löytämään keinoja tehdä sitä. Asuin pitkään Oulussa, ja sieltä kävin mutkan kautta Joensuussa opiskelemassa tanssia ja somatiikkaa, ja sitten tulin Helsinkiin. Elämäni on ollut haahuilua, mutta taiteen parissa tekeminen pysyy, vaikka kaikki muu ympärillä saattaa muuttua.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Yksittäistä hetkeä on vaikea hahmottaa, koska siitä lähtien kun löysin taiteen, se on ollut eräänlainen pakko. En ole suhtautunut siihen valintana, vaan se on aina tapahtunut ja sitä on aina tehnyt.”
”Kaikki alkoi runoista. Runoutta arvostettiin kotonani paljon. Minulla ja äidilläni oli tapana lukea niitä toisillemme vuorotellen, ja se oli aina todella ihanaa. Lapsena aloin kirjoittaa riimirunoja, ja sanojen parissa puuhastelu oli mun mielestäni hirveän hauskaa.”
”Ennen kuin aloin tehdä musiikkia, soitin vain pianoa, sillä en uskaltanut laulaa. Olin ujo lapsi, ja siihen meni aikaa, että uskalsin alkaa käyttää ääntäni. Jossain vaiheessa yritin alkaa opetella muiden tekemiä biisejä, mutta se tuntui kauhean vaikealta, joten aloin keksiä niitä itse. Se tuntui mielenkiintoisemmalta ja luontevammalta. Se hetki, kun 14-vuotiaana sain ensimmäisen oman biisin valmiiksi – se oli tunne, jota en ollut koskaan ennen kokenut. Se oli sanoinkuvaamaton sekoitus onnea ja riemua ja syvää tyytyväisyyttä. Siitä lähtien olen ollut koukussa siihen tunteeseen.”
”Elämäni on ollut haahuilua, mutta taiteen parissa tekeminen pysyy”, Saaga sanoo. Kuva: Juliana Loetto
Musiikillinen esikuvasi?
”Yhtä on mahdotonta nimetä, mutta varhaisin vaikutteeni on varmastikin ollut yksi ensimmäisistä levyistä, jonka äiti osti mulle. Se oli Jipun esikoisalbumi Salaisuuksia, joita yksinäiset huutaa unissaan, ja se oli mulle mullistava kokemus. Sen avausraita Kukkakaupan kulmalla jäi mieleeni todella vahvasti. Se piirtää rajuja kuvia repivästä kaipuusta. Mietin, että miten sanoilla ja melodioilla voi tehdä noin, että ne samaan aikaan järkyttävät, mutta myös jollain ihanalla tavalla yllättävät.”
”Toisia vaikuttavia esikuvia ovat olleet The Beatles, Joanna Newsom, Joni Mitchell, Kate Bush ja Phoebe Bridgers.”
Supervoimasi?
”Tämä on vaikea kysymys, koska haluaisin vastata, ettei mitään supervoimaa ole. Kuten varmaan monilla taiteentekijöillä, huijarisyndrooma on minulla aika kova. Aina tuntuu siltä, että jokainen onnistunut biisi oli täyttä sattumaa, eikä tule tapahtumaan koskaan uudestaan.”
”Mutta supervoimani on se, että olen aina jatkanut tekemistä. Eli tietynlainen sinnikkyys. En ole ollut mikään ihmelapsi missään musiikkiin liittyvässä, ja ekat väsäelmäni, joita ehkä lauluiksikin voi kutsua, niin varmaan sata ensimmäistä eivät ole olleet kauhean kummoisia. Mutta olen aina jatkanut eteenpäin. Sinnikkyyden lisäksi sanon runoilijuus. Olen ollut paljon tekemisissä sanojen kanssa, ja toivon, että se näkyy sanoituksissani.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Toivon, että lauluni voisivat tarjota rauhallisen ja lohdullisen paikan tässä hektisessä ja välillä aika hirveässä maailmassa. Musiikki ja laulut ovat olleet itsellenikin tila, jossa hengähtää ja tutkia ja käsitellä omia tunteita. Musiikissani on pehmeyttä, ja se yhdistää kaikkia biisejäni. Niissä on sellaista lohdullisuutta, että vaikeita tunteita ei yhtään pienennetä, mutta niitä ei myöskään tarvitse ottaa täysin vakavasti. Mua viehättää hienovarainen huumori, ja koen, että sitä on kuultavissa lauluissani.”
Saaga?
”Artistina minulle on tärkeintä sanoitukset, tunteen välittäminen ja tarinoiden kertominen. Yritän sanoa mahdollisimman vähällä mahdollisimman paljon. Pyrin olemaan sanoituksissani ja musiikissani muutenkin tehokas minimalisti. Teen vahvaa, sanoitusvetoista, suomenkielistä ja melankolista makuuhuonepopia. Nimi tulee ihan siitä, että teen kappaleeni makuuhuoneessani.”
”Kirjoitan paljon yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta. Se johtuu siitä, että koska olen muuttanut paljon ja ollut toistuvasti uusi oppilas luokalla, niin paljon on pitänyt tarkkailla ja havainnoida ulkopuolelta, että mikä tämä tilanne tässä on. Kirjoitan myös kaipauksesta ja rakkaudesta. Yksi biisi kertoo addiktiosta huonekasvien ostamiseen, ja uusin biisini kertoo sukujuhlista ja tunteista, joita niissä herää.”
”Yksinäisyys, ulkopuolisuus ja rakkaus. Ne ovat aina jollain lailla siellä biisin ytimessä, vaikka ympäristö muuttuisi.”