Soittolista: A. W. Yrjänä – Väärintekemistä ja tekotaiteellista paskaa

Kaikkien aikojen ensimmäisen Soittolista-palstan vieraana on A. W. YRJÄNÄ, jonka johtama CMX julkaisi helmikuun alussa Alkuteos-albuminsa. Kasasimme Yrjänän soittolistalle tavalla tai toisella hänen uraansa ja musiikkiinsa liittyviä kappaleita. Saimme muun muassa tietää, missä kappaleessa sukupuolitaudin vaara on ilmeinen ja kuulla runon, jossa nussitaan raatoa.

Eerika Leinonen

Lapin helvetti
Takaisin helvettiin

KV: ”Lapin helvetti on varmaan tuttu, eli Läjä Äijälän uusin yhtye.”

AW: ”On. Tässä oli paljon samaa kuin Terveissä käsissä, ehkä vähän enemmän Stooges-kulmalla. 15-vuotiaana, kun tapasin ensimmäistä kertaa Terveiden käsien jätkiä, Läjä oli jo vuosia sitten tehnyt ensimmäisen levytyksensä. Oli hätkähdyttävä kokemus, että pystyi puhumaan ihmisen kanssa, joka on tehnyt levyn.”

”Tuurasin Terveiden käsien alkuperäistä kitaristia vuoden verran vuosina 1987 ja 1988. Tein aika pitkälle biisit ja Läjä teki sanat. Ne kappaleet olivat vähän tällaisia.”

”CMX:n ensimmäinen tai toinen keikka oli Torniossa puistokonsertissa vuonna 1985. Silloinen laulajamme Mosse ei tullut paikalle. Ajattelimme, että soitetaan kuitenkin, vaikka en osannut sanoja. Se ei haitannut, koska Läjänkään teksteistä ei saanut mitään selvää. Sitten minusta tehtiin bändin laulaja!”

KV: ”Biisin sanoissa Lappi on sekä koti että helvetti.”

AW: ”Kun Läjä muutti Helsingistä takaisin Tornioon, olin muuttoauton kuskina. Läjä suunnitteli jossain vaiheessa, että kun hän kuolee, hän haluaa, että hänet kuivataan ja laitetaan Tornion kohdalle tienviitaksi!”

KV: ”Ja nythän Läjä on Vuosisadan lappilainen.”

AW: ”Tuo kunnia on varmaan ollut Läjälle melkoinen yllätys. Ehkä jotain toivoa vielä on, kun hän voitti sanomalehden äänestyksen. Voisi ajatella, että omituinen on jotain vaikeaa tai hankalaa. Kiitos Läjän perinnön, omituisuus on hyvä juttu.”

Lauri Porra
Kohta

KV: ”Tämä on Lauri Porran ja Paperi T:n yhteiskappale, joka esitettiin Helsingin juhlaviikoilla jo vuonna 2016. Nyt se on levytetty Porran uudelle levylle Entropia.”

AW: ”Kun Paperi T alkoi lausua tekstiä runona, siihen tuli se, mihin olen itsekin taiteilijana pyrkinyt. Että yleisö sanoo: ’Nyt tulee tekotaiteellista paskaa!’.”

KV: ”Paperi T:ltä on julkaistu myös Post-alfa-runokirja. Itse olet kirjoittanut jo viisi runokirjaa ja viime vuonna myös esikoisromaanisi.”

AW: ”Olen lukenut Post-alfan. Kyllä populaarimusiikista ponnistavien lyyrikoiden pitää lukea toisiaan. Ensimmäisen runokirjani Arcanan julkaisusta tuli juuri kuluneeksi 20 vuotta. CMX ei myynyt silloin kovin paljon levyjä. Loppujen lopuksi sitä kirjaa myytiin enemmän kuin levyjämme siihen aikaan. Silloin olin vielä enemmän Jim Morrisonin kuin Orson Wellesin näköinen. Se näköjään vaikuttaa runokirjan myyntiin!”

KV: ”Keistä nykytekstittäjistä pidät musiikin saralla?”

AW: ”Loistavia sanankäyttäjiähän on, mutta onko heistä kovin moni uusia? Viimeiset viisi vuotta on ollut vallalla hirvittävä joutavuuden estetiikka. On paljon sitä, että tekstittäminen alkaa välittömästä havainnosta, joka on naaman edessä ja laajenee korkeintaan jääkaapille, sohvalle ja siihen, että ollaan menossa illalla baariin.”

”Kuullessani sellaisia sanoituksia alan pelätä, että a) kirjoittajan tunne-elämä on oikeasti tämän laajuinen tai b) joku siellä tuotantoketjussa olettaa, että ihmiset eivät halua kuunnella mitään sen mutkikkaampaa.”

Antti Tuisku
Rahan takii

AW: ”Osaan tämän biisin ulkoa. Oikeasti! Tanssimme tätä terassilla vappuna 30 hengen seurueella.”

KV: ”Antti Tuisku on mielenkiintoinen hahmo. Hän on noussut aika yhdentekevästä Idols-kisaajasta yhdeksi tämän hetken arvostetuimmista poptähdistä.”

AW: ”1990-luvulla Nylon Beat teki poppia, joka ei mielistellyt ketään. He eivät nauraneet kenellekään, vaan nauroivat kuulijan kanssa. Tässä on sama juttu huomattavasti vahvemmalla vaihteella: samassa paketissa Simo Salmisen Rotestilaulu ja Pornolaulu.”

KV: ”Tämä on aika hysteerinen.”

AW: ”Ja myös sietämätön renkutus. Ismo Alanko sanoi aikanaan Taiteilijaelämää-kappaleestaan, että ’hävetti niin perkeleesti tehdä niin typerä teksti’. Ja siitä tuli hittibiisi.”

”Tämäkin on eräänlainen Taiteilijaelämää. Tämä on tavallaan pirun tekemä biisi – ironinen heitto saatanallisesta kulttuurista, jossa ei ole mitään sisältöä. Mutta tämä on niin ironinen, että siinä itsessään on jo sisältöä. Toisin sanoen se on paljon pelottavampaa kuin kirkonpolttohevi.”

KV: ”Olette myös versioineet Antti Tuiskun kappaleen Hyökyaalto.”

AW: ”Tuisku oli tehnyt aikanaan joululevylleen version Pelasta maailma -kappaleestamme. Se oli ihan herttainen versio, joten ajattelimme palauttaa kohteliaisuuden.”

”Olen aina pitänyt Hyökyaaltoa hyvänä Pixies-biisinä, joka on sovitettu väärin. Me teimme siitä sitten sen Pixies-version. Se on mennyt läpi ihan CMX-biisinä.”

The Breeders
Wait in the Car

AW: ”Tämä oli kuin Breeders-cover-yhtye soittamassa Breedersiä. Kirjoitin 1990-luvulla muutaman vuoden levyarvosteluja Rytmiin. Silloin kaikki levyt, jotka sinne tulivat, kuulostivat tältä.”

KV: ”Tässä on kasattu uudelleen Last Splash -levyn (1993) aikainen kokoonpano. The Breeders on tulossa kesäkuussa ensimmäistä kertaa Suomeen keikalle.”

AW: ”Jos kukaan ei ole heroiineissa, se voi olla ihan hyvä keikka.”

KV: ”Teillä oli 1990-luvulla Pixies-vaikutteinen vaihe.”

AW: ”Toisen levymme Veljeskunnan (1991) vaiheilla olimme soittaneet hardcorea kuusi vuotta. Silloin aloin hilata sinne melodisempia vaikutteita. Olin kuunnellut aikaisemmin Hüsker Düta. Pixies oli mielestäni parempi versio siitä musiikista.”

KV: ”Mitä mieltä olet reunioneista?”

AW: ”Ne ovat hirveän luonnollisia. Porukka huomaa, että ’ollaan hengissä ja meillä oli hyvä bändi kymmenen vuotta sitten’. En itse ole vielä huomannut sairastuneeni minkäänlaiseen nostalgiaan.”

”Me opetimme 1990-luvulla kaikille bändeille, että ei kannata sanoa lopettavansa. Sen jälkeen kukaan ei ole lopettanut. Kaikki jäävät vain tauolle.”

KV: ”Olette olleet pystyssä jo kunnioitettavat 33 vuotta. Onko bändi ollut vaikea pitää kasassa näin kauan?”

AW: ”On meillä ollut vaikeitakin vuosia, mutta eihän bändin pyörittämisen tarvitsekaan olla helppoa. Harva ihminen on yli 30 vuotta samassa työpaikassa. Huomasimme kuitenkin, että tätä on tehty jo niin pitkään, että on ihan turha miettiä, etteikö sitä tehtäisi vastaisuudessakin.”

”Keikoilla riittää porukkaa, ja meillä oli viime vuonna enemmän radiosoittoa kuin koskaan. Ehkä meistä on tulossa muodikkaita. Ehkä valkoinen keski-ikäinen turpea mies tekee paluun!”

Von Hertzen Brothers
The Arsonist

AW: ”On hassua, että CMX:n levytysuran alussa veljesorkesterimme oli Radiopuhelimet. Vähän ajan päästä se oli YUP, sitten Don Huonot ja seuraavaksi Kotiteollisuus. Tällä hetkellä veljesorkesterimme musiikiillisesti on luultavasti Von Hertzen Brothers.”

”Jos eläisimme 1970-lukua ja olisimme progebändejä, Von Hertzen Brothers olisi Pink Floyd ja me olisimme Genesis. He ovat jotenkin niin vakavia.”

KV: ”Mitä mieltä olet ulkomailla breikkaamisesta?”

AW: ”Meillä on ollut aina vahva sitoutuminen suomen kieleen. Tekstien sisältöpuolesta luopuminen olisi minulle motivaationtappaja. Ei minulla ole englanniksi mitään sanomista.”

”1995 olimme jossain messuilla soittamassa Espanjassa, ja olin kääntänyt settimme englanniksi. Kun olimme soittaneet keikan, joku summasi sen niin, että: ’Jätkät, me olemme Barcelonassa. Nämä katalonialaiset olisivat tykänneet tosi paljon, jos olisitte laulaneet omalla kielellänne!’.”

”Meillä ei ole koskaan ollut myöskään niin valtavasti energiaa. Yksi orkesterin pitkäikäisyyden syistä on ollut, että emme juuri ikinä ole soittaneet yli 30 keikkaa vuodessa.”

”Punkkiaikoina 1990-luvun alussa olimme Radiopuhelimien kanssa kiertueella Keski-Euroopassa – pakettiautoilla 18 keikkaa 25 päivässä vallatuissa taloissa. Meille ulkomaille meneminen tarkoittaisi, että se olisi samanlaisia reissuja loputtomiin. Jos menisi paremmin, pakettiauto vain vaihtuisi bussiin.”

Pyhimys ft. Vesta
Kynnet, kynnet

KV: ”Kynnet kynnet on ensimmäinen single Pyhimyksen Tapa poika -levyltä.”

AW: ”Tämä kuulosti hyvältä. Pidin kappaleen sanomasta: otetaan käsite, avataan se, käännetään se, rikotaan se. Teksti oli hieno. Pfizerin sininen: mahtavaa!”

”Hienoa oli myös rytmiikan käsittely tekstissä. Pyhimys räppäsi suomeksi alleviivaamatta mitään. Hänellä oli kevyt kosketus. Omaan korvaani särähtää, kun vaihdetaan sanan paino ensimmäiseltä tavulta. J. Karjalainen osaa tehdä sen hyvin. Toni Wirtanen ei niinkään. Itse yritän koskaan olla tekemättä sitä. Pyhimys selvisi siitä.”

KV: ”Pyhimys on tehnyt myös kappaleen Arto Tuunelan kanssa, joka tuotti edellisen levynne Mesmerian. Miten tuottaja vaikuttaa musiikkiin?”

AW: ”Miten ohjaaja vaikuttaa teatteriesitykseen? Se on ainoa analogia, jonka olen siihen keksinyt.”

”Ihannetapauksessa tuottajan pitäisi olla helvetin rohkea ja älykkäämpi kuin bändi yhteensä. Bändihän voi olla yhdessä tyhmempi kuin sen jäsenet. Tuottajan pitää saada ihmisistä irti asioita, joita he eivät uskaltaisi tehdä ilman hänen läsnäoloaan.”

”Tuottajilla on usein sellainen ongelma, että he ovat liian musikaalisia. Itse en ole biisintekijä siksi, että olen helvetin musikaalinen, vaan siksi, että en ole. Tehtäväni on tehdä asiat väärin.”

Tähtiportti
Ei-toivottu aines

KV: ”Tämä kappale löytyy Tähtiportin viime vuonna ilmestyneeltä Superdepressio-levyltä. Yhtye lienee tuttu?”

AW: ”Kyllä. Muistan, että bändikuvat olivat… kyseenalaisia! Minun korvaani tämä musiikki on ankaraa retroilua. Vähän kuin Radiopuhelimia koneilla.”

”Minähän olen ollut bändissä, joka on käyttänyt samaa välineistöä. Sen nimi oli AMF eli Arbeit Macht Frei. AMF perustettiin samaan aikaan kuin CMX. Meillä oli kasa synia, ja musiikki oli vähän tämäntyyppistä. Tekstimme olivat myös hyvin mukavia:

”Makasi kuollut laudallansa / Kirkkokansa vaikeroi / Tuli mies, nussi raatoa / Paheksuntaa, paheksuntaa / Ei saa häiritä ikiunta / Ei saa kuollutta raiskata / Tulee kulliin tulehdus, paleltuupi pallit.”

”Tähtiportti on juuri oikealla tavalla iljettävä. Tässä on oikeasti sitä, mitä kaiken maailman fundamentalistit ovat löytävinään popkulttuurista. Sukupuolitaudin vaara on ilmeinen!”

KV: ”Perttu Häkkinen on tunnettu myös esoteria- ja okkultismijutuista. Soundin haastattelussa sanoit, että olet taas ’täysipäiväinen okkultisti’.”

AW: ”Kuten olin 16–25-vuotiaana. Täysipäiväinen okkultisti ei tarkoita minulle mustan magian harrastajaa, vaan ihmistä, joka omien aistihavaintojensa ja kulttuurintutkimuksen pohjalta pohtii koko ajan olemassaolon luonnetta ja sitä, onko havaintotodellisuus muutettavissa joksikin toiseksi pelkällä tahdonvoimalla.”

KV: ”Aika alkaa loppua. Olisimme soittaneet sinulle vielä ­Kanye Westiä. Sanoit 2011 Nuorgamin haastattelussa, että West tekee sen hetken tärkeintä musiikkia.”

AW: ”Ai minä? En ole ikinä kuunnellut Kanye Westiä! Olen varmaan vittuillut.”