”Tiedätkö kun soitat jotain tosi hyvää ja naama rutistuu” – haastattelussa huippulupaus Grande Mahogany

Ota Grande Mahogany haltuun.

Ennustamme, että rockin ystävien huulille nousee lähiaikoina aivan uusi nimi. Se nimi on Grande Mahogany. Tässä jutussa olisi helppo puhua turkulaisesta rokkarista, mutta Mahoganyn tapauksessa yhdistyvät myös Ghana, Manchester ja Helsinki. Minkälainen ihminen näistä monipuolisista ympyröistä oikein tulee ja mitä on odotettavissa? Rumba otti asiasta selvää. Grande Mahogany -ep ilmestyi tänään.

Grande Mahogany on oikealta nimeltään Jesse Essel. Turussa syntynyt Mahogany muutti vuonna 2009 11-vuotiaana Manchesteriin. Sieltä tie toi takaisin Suomeen vuonna 2015, jotta hän voisi käydä kunnialla koulut loppuun. Tämän myötä hän asettui Suomeen ja lopulta muutti Turusta Helsinkiin.

”Tuntuu, että olisin syntynyt vasta kaksi vuotta sitten. Siitä ei ole pitkä aika kun muutin Suomeen takaisin, mutta kaikki on vähän sumuista. Tai sitten en vaan jaksa ajatella sitä aikaa”, Mahogany kertoo Rumballe. Hän on viettänyt ison osan paluun jälkeisestä ajasta puhtaasti elämää pohtien ja itseään etsien. Musiikista hän löysi itsensä jo lapsena.

”Neljännellä luokalla yhdet tyypit ’haukkuivat’ minua Jimi Hendrixiksi. Kysyin, että kuka se on ja sain vastaukseksi, että legendaarinen kitaristi, joka kuoli omaan oksennukseensa. Kai se oli ihan siistiä. Sitten minulle poltettiin Hendrixiä ja The Doorsia cd-levylle. Grande Mahogany varmasti syntyi silloin.”

Varsinainen hinku musiikin tekemiseen tulee kuitenkin perhepiiristä. Omaa perhettä Mahogany kuvailee musikaaliseksi. Musiikin tekeminen on ollut luonnollinen haave jo lapsesta asti, bändilogoja suunniteltiin samoina aikoina kavereiden kanssa.

”En tiedä mitä muuta tekisin, en yhtään. Musiikin kautta on niin helppo käsitellä ja kertoa asioita. Luominen on maaginen ominaisuus elämässä. Miten asiat vaan syntyvät tyhjästä. Hullua miten lapset syntyy, oletko kelannut sitä? Siis syvällisemmin”, Essel pohtii.

Manchesterista tulee musanörteille nopeasti mieleen yhtyeitä kuten Oasis, The Smiths ja New Order. Ei varsinaisesti lähelläkään sitä, mitä Mahogany edustaa. Voisi kuitenkin ajatella, että jonkinlainen vaikutus kaupungilla on varmasti ollut musiikillisesti. Ilmeisesti tässä olemme väärillä linjoilla.

”Helpompi olisi sanoa, että Iso-Britannia maana on vaikuttanut jotenkin alitajuisesti, mutta Manchester ei. Ei musiikkini ole lähelläkään sitä, mitä Manchesterista voisi odottaa tulevan. En tosin yhdistäisi Turkua tai Helsinkiäkään minun musiikkiini, mutta on Helsingissä hienoa arkkitehtuuria. Voin samaistua niihin väreihin mitä näen, Manchester on aika yksivärinen.”

Grande Mahogany ei kuitenkaan keskity pelkkiin väreihin, vaan hän halua tuoda musiikkimaailman myös jotain aivan muuta. Sellaista mikä ei välttämättä tulisi ihan heti mieleen: hajun.

”Me halutaan funkkia, jotain tosi löyhkäävää. Tiedätkö kun soitat jotain tosi hyvää ja naama rutistuu. Se haisee, todella hyvällä tavalla. Kaipaat sitä lisää. Yritän siis saada musiikkini haisemaan. Ainakin Cadillac Cattler, Papa Cazz, Father Jacko ja Uncle Nico ymmärtävät mistä puhun.”

Kenties tätä hajua havaitaan tänään ilmestyneellä esikois-ep:llä. Otti kuitenkin oman aikansa, että se saatiin julkaisukelpoiseksi. Grande Mahogany äänitti ep:tä Papa Cazzin kanssa salaattipellon keskellä. Kaiken tohinan aikana hän muutti Helsinkiin. Jarruna toimi aina yhtä perinteikäs asia, nimittäin rahan puute. Usko ja kiinnostus tekemiseen alkoi olla koetuksella, mutta lopulta ep saatiin valmiiksi.

Ensimmäisenä maistiaisena kuultiin T’ween Our Way, joka on hyvin rusentavaa meininkiä. Grande Mahogany tuntuu omaavan anteeksipyytelemätöntä groovea, mutta mistä se on lähtöisin?

”[Ep:n julkaisseen Royal Mint -levymerkin] Cameron Allen väitti, että nukun wah-wah-pedaali tyynyn alla. Varmaan groove syntyy siten. Tai sitten se anteeksipyytelemättömyys on lähtöisin Salfordin kaduilta (Manchesterista). Siellä on välillä aika paljon meininkiä, hyvässä ja pahassa”, Essel tuumaa.

Jotain Manchesterista on siis jäänyt elämään myös musiikkiin. Jutussa mainittiin Jimi Hendrix ja saman aikakauden rockia Grande Mahogany tuntuu itsekin edustavan. Miten hän itse perustelisi hyvää aavistamattomalle kadun tallaajalle, että miksi häntä pitäisi kuunnella?

”Oman musiikin mainostaminen on turhauttavaa. En aio kehua itseäni, ei kiinnosta kilpailu. Sanoisin, että katso tuota ep:n kantta, kannattaa kuunnella. Oma häviö, jos et. Sitten jatkaisin matkaa samettihousut ja kuluneet viinipunaiset prom-bootsit jalassa, löysällä sutenöörityylillä nilkuttaen pois mestoilta. Chillisti ja tällee, ota tai jätä”, hän jyrähtää.

Niin se on varmasti ajateltava, ota tai jätä. Suosittelemme kuitenkin ottamaan. Se on helppo tehdä katsomalla T’ween Our Way -musiikkivideon alta. Tuore ep löytyy suoratoistopalveluista.