Markku Halme innostuu siteeraamaan Kumikamelia Yön uutuuslevyä arvioidessaan.
Teksti: Markku Halme, kuva: Harri Hinkka
Yö: Pelko ja rakkaus
Ratas
Kun kuunteleminen käy työstä.
Yön nykylinja kiteytyi osuvasti Kumikamelin Pateettista-kappaleen kertosäkeeseen: ”pateettista / pateettisempaa / patentoitua paskaa”. Patentoitu paska eli apulanta on tärkeä apukeino rehujen kasvatukseen, mutta ei sitä välttämättä halua sellaisenaan syödä. Toisaalta pahassa hätätilassa, esimerkiksi autiolla saarella, saattaisi jopa musiikkiin intohimoisesti suhtautuva ihminen kokeilla Yötä henkisenä ravintonaan.
Intohimoa ei levyltä ole aistittavissa. Se on tehty taitavasti ja varman päälle, ohjastajina lähinnä pelko ja rakkaus. Rakkaus menestykseen ja mammonaan, pelko niiden menettämisestä. Miksi rohkaistua radikaaliuteen, jos status quo (pienillä alkukirjaimilla) kerran kansalle kelpaa? Rutinoitu iskelmärock saa tuekseen ajoin komeita jousia.
Tekstien tyhjä rakkauspatetia antaa eniten sijaa vaikuttavuudelle pikkupojan näkökulmasta kerrotussa nimikappaleessa. Lähimmäs runollisuutta pääsee fiksunnokkela Ystävyyden haudalla. Muualtakin löytyy onneksi pieniä erityislaatuisuuden hitusia.
Arvio on julkaistu Rumbassa 12/12. Kuuntele levy Spotifyssa.