Supertuottajien yhteistyöstä ei synny aivan pelkkää superia
Ruotsalais-amerikkalaisen, yhdessä jos toisessakin blogissa pyörineen elektropoptrio Miike Snow'n voi vetää samaan kerhoon Madonnan, Britney Spearsin ja Kylie Minoguen kanssa – vieläpä musiikillisista syistä. Kaikkia yhdistää tuottaja-lauluntekijäpari Christian Karlsson ja Pontus Winnberg, jonka saavutuksista tunnetuin on Britneyn muutaman vuoden takainen Toxic-jättihitti.
Miike Snow'ssa Karlsson–Winnberg-kaksikko vastaa kuitenkin vain tuotannosta, kun laulunkirjoitusvastuu on sysätty yhdysvaltalaisen, muun muassa Daniel Merriweatherin kanssa työskennelleen Andrew Wyattin niskaan.
Trion ammattimaisuus kuuluu vahvasti ja yhtyeen sydämellisen pehmeä ja helposti lähestyttävä pophöttö on parhaimmillaan yhtä hittihakuista kuin muodikastakin. Harvassa ovat albumit, joilla on enemmän potentiaalisia hittejä kuin Miike Snow'lla. Niistä Animalin lisäksi myös Burialin ja A Horse Is Not a Homen voi odottaa valtaavan jopa soittolistaradioiden taajuudet.
Kun tähän lisätään vielä Silvian lempeä pianopop sekä Vampire Weekendiltä ilman Afrikka-ulottuvuutta kuulostava Song for No One, voisi puhua yhdestä vuoden levyistä, ellei loppuja kappaleita yhdistävä tekijä olisi absoluuttinen keskinkertaisuus.