”Osa riemumielestä tuntuu tällä levyllä väkinäiseltä, vaikka niin kai se oli joskus David Lee Rothillakin”, kirjoittaa Kimmo K. Koskinen arviossaan.
Teksti: Kimmo K. Koskinen, kuva: AJ Savolainen
Reckless Love: Animal Attraction
Warner
Kuten oikein on, Kuopion Sunset Strip -rockarit laittavat kakkoskiekollaan suuren maailman vaihteen silmään. Silti bändi ei pysty yllättämään yhtä suuresti kuin lupaavalla nimikkodebyytillään (2010). Animal Attraction lunastaa osan odotuksista, mutta muodollisesti pätevä suoritus jää sisällöllisesti vajaaksi.
Jos debyytillä tuotanto tai ote ei ollut ihan täydessä iskussa, tämä osasto on Animal Attractionilla oivassa kuosissa. Nyt soitto jytkyy tanakasti ja otteissa on ihailtavaa itsevarmuutta, juuri kuten pitääkin. Tuotantoa on elävöitetty rutkasti, joten jyhkeä soundi täyttää kansainväliset mitat.
Biisien suhteen homma on ihan asiallisesti hanskassa, mutta silti tarjonta vaikuttaa aiempaa laimeammalta. Debyytin raikkaus pienine hapuiluineen tuntuu hälvenneen ammattimaisen, liki laskelmoidun näkemyksen tieltä. Samalla häpeilemättömän pinnallinen ote on naukkaissut vanhaa jäärää miellyttänyttä tenhoa. Toisaalta vaan kohderyhmänä ovatkin 1980-lukuaan vasta 2010-luvulla ensi kertaa elävät ihmiset.
Kosiskelevat kappaleet ”kesähitti” Hot etunenässä tarttuvat äärimmäisellä teholla otsalohkoon, mutta ovat paikoin aikamoista teflonia. Mukana on onneksi muutama riemastuttava biisi, tiukasti jytkyvä Speedin’ niistä parhaimpana.
Levyssä on ainesta menestykseen, niin taiten se on tehty. Kun tarttuvuus ja intomielinen poljento yhdistetään sukupuolten väliseen kanssakäymiseen keskittyvään tekstisisältöön, nuorison kiinnostus on varma nakki. Harmi vain, että osa riemumielestä tuntuu tällä levyllä väkinäiseltä, vaikka niin kai se oli joskus David Lee Rothillakin.
Arvio on julkaistu Rumbassa 13/11. Kuuntele levy Spotifyssa.