2000-luvun Pere Ubu
Viime vuonna julkaistulla Workout Holiday -esikoisalbumillaan White Denim osoitti hallitsevansa suttuisen garagerockin paremmin kuin on tarpeen. Fits-albumilla teksasilaisyhtye todistaa, että siitä on paljon enempäänkin.
White Denim tuskin on koskaan kuullut ”vaikean toisen albumin” syndroomasta. Fits on ihastuttava sekasotku, jossa piehtaroidessaan yhtye on tuskin tuntenut stressin häivääkään.
White Denim sinkoilee vaistonvaraisesti tyylistä toiseen ja puristaa hallitusta kaaoksesta epäsymmetrisiä timantteja. Bändistä tulee mieleen protopunk-legenda Pere Ubu tai vastuuttomaan humalaan juotettu lo-fi-versio TV on the Radiosta.
Fitsin alkupuoli on hengästyttävä sukellus aggressiiviseen jazzpunkiin (I Start to Run) ja pilvissä leijuvaan happopsykedeliaan (All Consolation). Lopussa bändi hieman hengähtää ja näyttää Paint Yourselfillä ja Regina Holding Handsillä, että siitä olisi halutessaan haastamaan Fleet Foxesin ja My Morning Jacketin kaltaiset americanan modernit mestarit. Kerrassaan mahtavaa.