Tänään se tapahtui: Def Jam aloitti toimintansa Suomessa Universalin alaisuudessa. Mikko Kuoppala eli Pyhimys toimii legendaarista mainetta nauttivan räppilevy-yhtiön a&r:nä. Hän kertoi asiasta aiemmin viikolla näin:
”Mä itse oon pidempään haaveillu sellasesta urbaanin musiikin prestige-labelista, jollasta ei Suomessa tällä hetkellä oo, johtuen siitä, että kenttä on pirstaloitunu ja monilla toimijoilla on omat lafkat ja niiden sainaukset perustuu aina spesifiin makuun ja omaan tuttavapiiriin. Tähän kysyntään me avataan nyt Def Jam Recordings Finland, joka ei kilpaile sainauksista tai mistään muustakaan kenenkään kanssa, vaan keskittyy tekemään vähän, mutta laadukkaasti.”
Levymerkin esikoisjulkaisu oli Evelinan single Hitaasti. Pyhimys kertoi kappaleen asettavan riman tuleville julkaisuille. ”Meillä ei oo kiire minnekään, vaan tehdään niitä juttuja, joista tää vuosikymmen myöhemmin muistetaan”, Pyhimys kirjoitti.
Rumban kriitikot Oskari Onninen ja Jukka Hätinen kuuntelivat kappaletta ja kirjasivat ylös ensitunnelmansa siitä.
Urbaanin musiikin prestige-labelin avaus
Oskari Onninen: ”Kuinka vakavasti sinä olet viime aikoina ottanut Pyhimyksen puheet? Näyttikö sinustakin, että Def Jam Finlandiin sisältyy jo an sich monenlaisia huumoriaspekteja – kiitos juurikin Pyhimyksen.”
Jukka Hätinen: ”Niinpä: Def Jam -tiedonannossaan Pyhimys puhui omista haaveiluistaan, ja samaan hengenvetoon totesi, että levymerkki on avattu tähän kysyntään. Mikon haaveet siis luovat kysynnän, fair enough. Prestiisiä ei toki puutu Def Jamin logolta eikä Pyhimykseltä itseltään. Evelinan kiinnitys oli puolestaan osoitus, ettei yritetä toisintaa myyttistä hiphopin kultakautta – ja hyvä niin.”
Havana-case
OO: ”Koska Suomessa tunnetusti pidetään suomenkielisestä musiikista, on melko säännönmukaista, että globaaleista hiteistä ja suurimmista artisteista tehdään ikään kuin ’suomalaiset versionsa’, usein härskistikin. Tunnetuimpia näistä esimerkeistä on Evelinan Havana-versiointi Sun vika. Nyt Camila Cabellon sijaan läpi kuuluu ainakin Ariana Granden Breathin-kappale, ja jotain kiusallisen tuttua on myös kappaleen ’liian hitaa-asti, liian hitaa-asti’ -koukussa.”
JH: ”Popkulttuuri on viittausten rihmasto, mutta siinä missä hyvä pop lainaa menneestä mennäkseen eteenpäin, me Suomessa tyydymme ”Finnhits-tasoon”, vähän sinne päin ja ehkä posket punoittaen pastisseja piilotellen. Evelinan koneistossa nämä eivät ole mitään sattumia. MGI ja Kashwell ’lokalisoivat’ Havanan ihan varmasti tiedostaen tekonsa, ja tämä varjo seuraa Evelinaa: kuuntelin aamulla Hitaasti-kappaletta muiden teosten kautta. Ja kappas, Breathin-kappaletta ’on kuunneltu’, vai mitä Tido? Evelinan joka suuntaan jäätä kepillä kokeileva sinkutus-diskografia ei myöskään palvele artistia, olen pudonnut kärryiltä, haluaako Evelina olla Suomen Rihanna vai Drake.”
Tästäkö tämä vuosikymmen muistetaan?
OO: ”Evelinan suuri muna vai kana -kysymys kuuluu, onko hän millään lailla originaali artisti. Hän on valtavan suosittu sekä striimeissä että radiosoitoissa mitattuna, mutta olen skeptinen hänen ja hänen taustajoukkojensa kyvyistä luoda kappaleita, jotka mahtuisivat uuden ajan ’Suureen suomalaiseen laulukirjaan’. Tuskin Hitaastikaan on kymmenen vuoden päähän selviävä kappale. Enemmän Evelina on 2010-lukulainen käännösiskelmälaulaja: tekijänoikeussyistä versioinnit ja sävellykset tehdään vain samansuuntaisesti ja vihjaillen täsmällisyyden sijaan.”
JH: ”Olen seurannut mielenkiinnolla Evelinan uraa esikoisalbumin parhaimmillaan loistavista singleistä asti ja odottanut hänen nousua artistiudessaan seuraavalle tasolle – vain pettyäkseni biiseihin kerta toisensa jälkeen. Markus Hilden maalaili kolumnissaan keväällä 2018, että pian jokainen Evelinan single on vain uusi kappale Evelinalta. Nyt olemme ylittäneet sen pisteen. Hitaasti-kappale ei kiinnostaisi, ellei sen tarinaa kertoisi Def Jam ja Pyhimys. Radioissa tämä metrilaku tulee soimaan ja striimilistoille nousemaan ja Pyhimys pääsee sanomaan jotain nokkelaa kriitikkojen suuntaan.”
