”Kuuntelin yhtenä mökki-iltana hänen pianon soittoaan ja jotain todella outoa tapahtui” – Haastattelussa potentiaalinen Rebecca

Rebecca julkaisi hiljattain uuden singlen.

24.04.2021

Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Samir, sen löydät täältä.

Tällä kertaa vuorossa on potentiaalinen Rebecca, jonka kolme julkaistua biisiä todistavat, kuinka monipuolisesta artistista on kyse. Rebecalla on heittäytymiskyky ja sitä tukee vahva ääni. Tämän lisäksi artistilla on huimaa musikaalista osaamista ja historia sen parissa juontaa juurensa pitkälle lapsuusvuosiin asti. Jo viisivuotiaana hänen pianokyvyt huomattiin – nyt on aika, että suuri yleisö huomaa Rebeccan.


Mikä soi napeissa just nyt?
”Oon viime aikoina luukuttanut aika paljon Tanérellea. Jännän erilainen soundi ja diggaan siitä, että hänellä on selkeä oma utuinen tyyli. Jokainen kappale on merkityksellinen ja puhuttelee.”

Mist sä tuut?
”Oon Rebecca Ogbeide, 25-vuotias Tampereella syntynyt ja täällä koko ikäni asunut tamperelainen.”

”Olin vuonna 2017 tossa Jani Viitasen Headline Studiolla tekemässä ensimmäisiä studioäänityksiä. Jani oli sitten ehdottanut, että sopisin hyvin erääseen big bandiin mukaan lauleskelemaan, ja pian olinkin sitten Telakalla heittämässä Tani Tamminen Big Bandin kanssa keikkaa.”

”Sieltä mut bongas sitten sellanen kaveri kuin Tomi Nordlund, joka tuli keikan jälkeen juttelemaan ja kyselemään, kiinnostaisko mua levysoppari hänen ja Esa Tontin levy-yhtiöön nimeltä Soit Se Silti. Ja tässä sitä ollaan.”

Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Tää on vähän hassu juttu, mutta osasin 5-vuotiaana soittaa korvakuulolla pianoa. Kaikki alkoi siitä, kun olin edesmenneen kummitätini mökillä Padasjoella ja hänen silloinen mies oli kova musadiggari ja taitava pianisti. Kuuntelin yhtenä mökki-iltana hänen pianon soittoaan ja jotain todella outoa tapahtui.”

”Tuntui kuin se piano olisi maagisesti vetänyt mua puoleensa ja osasin hakea yhtäkkiä korvakuulolla tuosta noin vaan sointuja. Tunsin musiikin ravistelevan koko 5-vuotiasta sieluani. Kävelin tuon jälkeen pianon ääreen ja soittelin sieltä sitten sointuja päästäni, muiden seuratessa vieressä.”

”Tuo on ollut ensimmäinen emotionaalisesti erittäin merkittävä muistoni musiikkiin liittyen. Tuosta meni sitten muutama vuosi ja aloin kirjoittelemaan ja säveltämään biisejä. Mulle hankittiin pieni sähköpiano kotiin ja noin 10-vuotiaana tajusin, että tämä on nyt se mitä mä haluan sitten isona tehdä. Olin aivan varma, että musta tulee isona artisti.”

Musiikillinen esikuvasi?
”Kääk! Tähän on tosi vaikea nimetä vain yhtä, koska mulla ei ole koskaan ollut yhtä ylitse muiden olevaa lempparia. Oon aina tykännyt kuunnella laajasti erilaista musaa erilaisilta aikakausilta ja erilaisista genreistä ihan laidasta laitaan. Hyvä musiikki on hyvää musiikkia ja se kolahtaa aina genrestä riippumatta.”

”Tähän kysymykseen sanoisin kuitenkin Aretha Franklinin. Arethan ääni, skilssit, se tumma ja vahva soul, on aina koskettanut todella kauniilla tavalla hänen musiikissaan. Hän on myöskin inspiroinut ja muistuttanut pitämään omista juurista kiinni ja pyrin siihen, että se kuuluisi aina mun musiikissa.”

Supervoimasi?
”Sanoisin, että intuitiivinen musikaalisuus. Se määrittelee ihan kaikkea mitä mä teen.”

Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Luulisin, että muhun iskisi tuo matala, tumma soundi ja taiteellisuus. Jokainen biisi on oma seikkailunsa.”

Rebecca?
”Mun musiikki on tummasävytteistä ja monipuolista. Pyrin käsittelemään mun erilaisia kokemuksia ja fiiliksiä. Kertoa kuulijoille tarinaa. Mulle tärkeintä artistina on se, että pääsee toteuttamaan itseään ja luomaan jotain uutta, rohkeeta ja erilaista taiteen saralla.”

Lisää luettavaa