Perfektionismi, suomalainen melankolia ja tanssittavuus yhdessä paketissa – haastattelussa Samir

Samir julkaisi hiljattain uuden singlen.

Julius Töyrylä

Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Nebi, sen löydät täältä.

Tällä kertaa vuorossa on elektronista poppia tekevä Samir. Samirilta löytyy pitkä historia musiikin parissa, niin työkokemuksen kuin fanittamisen muodossa. Rumballe hän kertoo taustastaan, ajatuksistaan ja nykyhetkestä.

Mikä soi napeissa just nyt?
”Napeissa soi yleensä vanhempi pop, funkrock ja motown-musiikki, mutta nykyartisteista jos pitäisi valita, niin Bruno Marsin ja Anderson .Paakin uusin Leave the Door Open -yhteiskappale. Bruno Mars on jo pitkään saanut yhdistettyä vanhaa ja uutta, kuitenkaan ketään matkimatta, joka on mun mielestä todella mahtavaa ja tervetullutta.”

Mist sä tuut?
”Olen Samir Kallio ja alunperin lähtöisin Orimattilasta/Lahdesta, mutta nykyisin asun Porissa. Todelliset juureni ovat lähtöisin Algeriasta, josta isäni on kotoisin. Päivätöikseni toimin sekatyöyrittäjänä. Ennen tätä työskentelin varusmiessoittokunnassa bändikouluttajana ja tulevaisuuden haaveena olisi ehdottomasti saada tehdä tätä musiikkia jälleen työkseen.”

Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Olen jo todella nuoresta asti tykännyt esiintymisestä. Laulaminen tuli kuvioihin yläasteella, mutta viimeistään varusmiessoittokunnassa, lukuisten esiintymisien aikana tuli kipinä, että tätä haluan tehdä työkseni.”

”Jäin töihin soittokuntaan ja vuonna 2010 ’asiakkaakseni’ (varusmieheksi) saapui Samuli Seittivaara os. Tervo, joka esitteli minulle hänen ja muuan Timi Lexikonin tekemiä biisejä ja kysyi, että haluaisinko laulaa muutaman heidän tekemän demon narulle. Siitä se sitten ihan viimeistään lähti.”

Musiikillinen esikuvasi?
”Ehdottomasti, the one and only Michael Jackson. Jo reilusti alle esikouluikäisenä tuli kirjaimellisesti puhkikulutettua isän omistama Thriller-vinyyli.”

”Samoihin aikoihin, 90-luvun alkupuolella tuli nähtyä MTV:ltä Jacksonin pitkä musiikkivideo biisistä Remember the Time (jonnet ei todellakaan muista). Se oli nuorelle klopille jotenkin aivan uskomaton pätkä. Oli pakko katsoa se nyt tähän väliin uudestaan ja onhan se vieläkin hyvä, vaikkakin tehosteet saisin tehtyä puhelimella nyt itse.”

”Jacksonissa iski tuolloin ja iskee edelleen: laulusoundi. Olen ehkä hiukan tiedostaen, mutta samalla tiedostamatta koettanut matkia Jacksonia laulaessa ja tästä mulle on jääny soundiin vahva nasaali, sekä korkeissa äänissä aika ’metallinen klangi’.”

”Olen myös ihannoinut Jacksonin tapaa tehdä kaikki ’viimeisen päälle’ ja olenkin itse koittanut tuotteistaa itseni, sekä tulevaa musiikkini aina tyyliin sopivaksi – musavideot ja valokuvat pitää näyttää biisiltä.”

”Tietysti budjetti taitaa mulla ja Mikellä olla hiukan eri luokkaa, mutta mulla on niin älyttömän taitava ystävä, taitelija Julius Töyrylä, joka lukee mun ajatuksia kameran ja editointipöydän takana aina. Hän saa luotua aina vähintään sen, mitä mun mielessä on ollut, mutta yleensä lopputulos on aina parempi, mitä olin edes ajatellut. Vielä kerran Julius Töyrylä. Nimi ylös.”

”Kolmas, mutta ei todellakaan vähäinen asia, miten Jackson on vaikuttanut minuun artistina on hänen lavakarisma. Jacksonin tietynlainen teatraalisuus esityksissä on ihan omaa luokkaansa. Jacksonille ja minulle on ollut aina todella tärkeä rakentaa keikoille biisille tieynlainen draamankaari. Olen myös Jacksonin tapaan aina antanut kaikkeni, kun olen päässyt esiintymään.”

Supervoimasi?
”Perfektionismi. Samalla supervoima, että heikkous. Menen keikalle, kun olen sataprosenttisen varma jokaisesta nuotista, minkä laulan. Viimeisin sinkku Moka meni yllättävän kevyesti narulle. Taisi olla toisella vedolla valmis. Sitä edellisen biisin Volumee lauloin valehtelematta varmaan yli 20 kertaa uudestaan, koska en ollut tyytyväinen. Tuottajalle tosin olisi kelvannut jo se ensimmäinen veto.”

Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Toivon, että erikoinen omanlainen laulusoundi, mutta ainakin tietynlainen suomalainen melankolisuus, sekä sanoissa, että eloktronisissa soundeissa. Soundit tuottaja/säveltäjä Ilkka Valtee on saanut upeasti joka kerta ruuvattua mun näköiseksi.”

Samir?
”Musiikki on pitkälti erilaisten elektronisten musiikkien genreillä leikittelyä, mikä hakee vaikutteita r&b:sta, popista ja housen eri alalajeista. Ominaista musiikille on tanssittavuus, samaistuttavat tekstit ja ylempänä mainittu suomalainen melankolisuus. Tällä yhdistelmällä syntyy biisejä, jotka tanssittavat klubilla, kestävät aikaa, ja toimivat taustamusiikkina useassa eri elämäntilanteessa.”