Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Helmi Ada, sen löydät täältä.
Tänään kysymyksiin vastaa elektropop-artisti Thelise, joka julkaisi debyyttialbuminsa syyskuun 2. päivä. Ihmissuhdeanarkisti-levyllä Thelise käsittelee erilaisia ihmissuhteisiin liittyviä asioita muun muassa rohkeuden ja vapauden teemojen kautta, sekä kyseenalaistaa totuttuja normeja. Kappaleiden myötä pintaan nousee myös erilaisia tunteita, joita tavallisesti saatetaan pitää kiellettyinä, mutta joiden hyväksymiseen Thelise haluaa kannustaa. Lue artistin haastattelu alta!
Mikä soi napeissa just nyt?
“Olen huomannut kuuntelevani tällä hetkellä pohjoismaisten elektropop-artistien musiikkia. Pystyn nostamaan esille kaksi kappaletta, jotka ovat olleet erityisen kovassa soitossa. Ensimmäinen on Tove Lon How Long, joka löytyy Euphoria-sarjan soundtrackilta. Kiinnostuin ensin siitä miten kappale lähtee, sillä siinä on makea intro: vaaran tuntua, yöllisiä soundeja, rosoa. Seuraavaksi kolahti kappaleen teksti, sillä se on hienosti kirjoitettu ja riipaisevan kaunis ja koskettava. Siinä puhutaan sekä tunteella että järjellä, mikä resonoi itsessäni.”
“Toinen mitä olen kuunnellut on ruotsalainen artisti Agnes ja hänen kappaleensa I Trance. Sen soundimaailmassa viehättävät samantyyppiset asiat kuin Tove Lon kappaleessa: tummat ja kirkkaat sävyt ovat siinä tasapainossa. Se mikä yhdistää noita kahta kuuluu myös omassa musiikissani, kuten kaikujen käyttö laulussa ja sellainen lasimainen, kristallinen maisema.”
Mist sä tuut?
“Olen Hämeenlinnasta kotoisin ja muuttanut 15-vuotiaana Tampereelle, jossa kävin ilmaisutaidon lukion. Vuonna 2006 muutin Helsinkiin teatteriopintojen perässä, eli olen asunut täällä nyt 16 vuotta. Olen koulutukseltani puhe- ja draamataiteen opettaja. Reilut 10 vuotta olen tehnyt päivätyönäni tv-alan hommia, ja tällä hetkellä tuotan kolmatta kauttani Vain elämää -ohjelmaa.”
“Pidän tv-alasta paljon, mutta oman musiikin tekeminen on aina ollut se juttu siellä taustalla. Silloin saa tehdä omilla ehdoilla ja luoda itse sitä kokonaisuutta johon kuuluu ei pelkästään musiikki vaan myös visuaalisuus ja oma tyyli, se miltä näytän ja miten pukeudun. Se on minulle kiinnostavaa ja inspiroivaa.”
“Mulla on myös bänditaustaa monen vuoden ajalta, minkä lisäksi olen tehnyt satunnaisia näyttelijän töitä. Esiintyminen ja taiteellinen työ ovat siis aina olleet minulle luontaisia asioita. Omaa musiikkia aloin tehdä pari vuotta sitten, ja nykyisen tuottajani Vehmasen Juhon kanssa olen työskennellyt puolitoista vuotta. Tuntuu että hän on juuri oikeanlainen tyyppi jonka kanssa tehdä, sillä asiat hänen kanssaan loksahtivat nopeasti paikoilleen ja meillä on todella samankaltainen tyylitaju. Mulla oli tietty visio ja sitten löysin henkilön joka täydentää sitä kaikella tekemisellään.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
“En osaa eritellä mitään tiettyä hetkeä, sillä se on ollut niin luontainen asia mulle aina. Vuosien aikana se halu on vahvistunut, ja takaraivossa on kytenyt, että vielä jonain päivänä teen tuota. Mutta se on vaatinut sen, että löydän elämääni oikeat tyypit.”
“Joka tapauksessa se hetki kun päätin että alan kunnolla tehdä töitä soolourani eteen oli reilu 3 vuotta sitten terapiassa, jossa olin pyöritellyt asiaa muiden haaveideni ohella. Teimme terapeuttini kanssa vuosisuunnitelman, jonka mukaan mun oli vuoden sisään tehtävä asialle jotain konkreettista. Aloin ottaa selvää asioista, kysellä ihmisiltä mitä se vaatii, mitä lähden rakentamaan. Kyseessä on kuitenkin niin erityyppinen tekeminen kuin bändityöskentely.”
“Myös se vaikutti, että olen tehnyt paljon musiikkipainotteisia tv-ohjelmia ja kuullut monia tarinoita artisteilta siitä miten he ovat lähteneet rakentamaan omaa uraansa. Se on vahvistanut sitä oloa, että kyllä mäkin voin tehdä niin. Että nämäkin ovat lähteneet jostain liikkeelle. Olisin voinut aloittaa aikaisemminkin, mutta nyt olen sellaisessa paikassa, että mulla on selkeä visio ja sanottavaa. Olen kasvanut tähän ja tiedän minkälaisen määrän työtä se vaatii. Viihdekenttä on tuttu ja tiedän millaiset koneistot siellä on. Tällä hetkellä on realistinen mutta innostunut fiilis!”
Musiikillinen esikuvasi?
“On lukuisia artisteja joista olen inspiroitunut joko tekstien, musiikin, tuotannon, tyylin tai musiikkivideoiden kautta. Mutta artisti jossa tämä kaikki yhdistyy ja jonka työssä arvostan kaikkia näitä osa-alueita on Chisu. Erityisesti hänen aivan ensimmäiset levynsä sekä nyt viimeisimmät elektronisemmat julkaisunsa kiehtovat. Niissä on sellainen pieni vaaran tuntu. Lisäksi hänellä on aivan upea oma staili, hän tekee itsensä näköistä taidetta ja on aivan mahtava tyyppi. Chisun teksteissä on sopivassa suhteessa maalailua ja konkretiaa, mikä näkyy myös omassa musiikissani, kuten myös elektroninen vivahde.”
Supervoimasi?
“Niitähän on paljon. Yksi asia joka on vahvasti osa mua ihmisenä ja luonteva voima josta ammennan omaan työhöni on se, että olen aina ollut todella herkkä. Tarkemmin sanottuna olen erityisherkkä, mikä tarkoittaa että aistin herkästi omia tunteitani ja myös muiden ihmisten tunnelmia. Olen niin tuntosarvet hereillä koko ajan, erityisesti omien tunteideni suhteen, että se auttaa mua siinä, että voin tuoda ne lauluihini ja sanallistaa ne.”
“Toki se on samalla aikamoinen taakka, että imee kaiken ja on jatkuvasti niin aistit auki. Mutta se on myös suuri lahja. Siihen liittyy sekin, että kun kuuntelen musiikkia, näen visuaalisesti asioita, maisemia ja tilanteita. Haluan luoda omankin musiikkini kautta samanlaisia mahdollisuuksia, jotta kuulijan olisi helppo päästä johonkin tilanteeseen tai hetkeen biisieni kautta. Ne eivät ole vain lauluja, vaan kokonainen maailma, mihin toivon ihmisten imeytyvän. Tärkeää itselleni on myös se miten muotoilen jonkin asian tekstissä. Että se on just eikä melkein se fiilis mitä haluan tavoitella.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
“Ihan ensimmäisenä rakastuisin soundeihin ja kiinnostaviin yksityiskohtiin. Puhuin aiemmin siitä kristallisesta äänimaisemasta – joku joskus kertoi mulle tuon termin ja mun mielestä se oli todella oivaltava. Sellaiset vähän unenomaiset, taianomaiset ja mystiset yölliset fiilikset jotka musiikistani heräävät, sekä runsauden ja minimalismin välillä tasapainoilu ja taiturointi.”
”Olen myös kiinnittänyt yksityiskohtiin huomiota, mihin liittyen yksi esikuva, joka on pakko mainita, on Ruusut. Pidän siitä, että musiikkini on eteenpäin menevää. Myös tanssittavuus on tärkeää. Musiikkini on tavallaan helposti lähestyttävää pop-musiikkia, mutta ei ennalta-arvattavaa. Siinä on kasvua ja yllätyksiä.”
“Olen saanut paljon kiitosta siitä, että kirjoitan vahvoista tunteista, joista ei varsinkaan aikaisemmin ole niin paljoa puhuttu. Viime aikoina ehkä jonkin verran enemmän. Itse pyrin normalisoimaan kaikenlaisia tunteita ja katsomaan asiaa sellaisesta näkökulmasta, että vaikka mulla olisi kiellettyjä tunteita, ne eivät ole vääryys tai kriisin aihe. Vaan enemmän että hei, musta tuntuu tältä, voisiko tämä olla ok, tai miksi tämä muka ei ole ok? Eihän tunteita järjellä selitetä. Minkäs niille voi.”
Thelise?
“Inspiroidun yllätyksellisyydestä ja tummista säyistä. En pidä liian kauniista tai pureskellusta pop-musiikista, vaan rososta ja raaoista äänistä. Sellaista löytyy mun musiikistani. Tuoreella albumillani on henkilökohtaisia tarinoita, mutta siellä leikitellään myös kehollisella ilolla, seksuaalisuudella ja vapautumisella.”
“Tärkeintä itselleni ihmisenä ja artistina on se, että tunnen asioita ja hyväksyn ne tunteet. Onkin ollut ihana huomata, että musiikkini saattaa antaa ihmisille rohkeutta kohdata omat tunteensa ja hyväksyä ne. Ei tarvitse räjäyttää koko elämää jos tulee joku yllättävä fiilis, vaan sitä voi tutkia, eikä sitä tarvitse kauhistella. Näitä biisejä kirjoittaessa tajusin etten halua pienentää itseäni ollenkaan, enkä haluaisi että kukaan muukaan joutuisi tekemään niin.”
“On ollut upeaa saada ihmisiltä viestejä, joissa kerrotaan että kappaleeni koskettavat. Itselleni on aina ollut niin luontevaa puhua näistä teemoista, että olen ollut jopa yllättynyt siitä kuinka moni on sanonut, että kunpa näistä aiheista kirjoitettaisi enemmän. Sille on tarve. Oman taiteen ja työn tekeminen on tärkeä motiivi sille että teen tätä, mutta se että saan tuollaista palautetta luo fiilistä, että tämä on merkityksellistä. Tästä voi olla paljon apua muillekin.”