Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Heta Narkaus, sen löydät täältä.
Suomen Def Jamille kiinnitetty Jodahe on julkaissut tänä vuonna kaksi singleä, joista viimeisin 3AM ilmestyi viikko sitten perjantaina ja Madboialin kanssa julkaistu Active viime keväänä. ”Jodahe ottaa heti kättelyssä luulot pois erinomaisesti soljuvalla ja vakuuttavan asiantuntevasti räpätyllä kokonaisuudella”, kirjoitimme Active-biisistä täällä.
Artistin debyyttikappale ilmestyi kuitenkin jo vuonna 2019, ja nyt hän kertoo Rumballe miten alun perin ylipäätään valitsi musiikillisen alan ja mitkä hänen tavoitteensa ovat.
Mikä soi napeissa just nyt?
“Olen ihan rehellinen: The Weeknd on meitsin kuunnelluin. Olen kuunnellut sitä pitkään, mutta nyt päätin että haluan saada selvää siitä jäbästä ja päästä syvälle siihen miksi tämä kuulostaa tältä. Halusin päästä sisälle siihen prosessiin jonka hän on itse käynyt. Aloin kuunnella hänen musiikkiaan alusta asti levy levyltä, ja nyt on meneillään Starboy. Se on hänen paras levynsä mun mielestä!”
“The Weeknd on hahmo, mutta sitten on vielä erikseen Abel Tesfaye, jäbä sen artistiuden takana. Rakastan nähdä sen tasapainon joka hänellä on siinä; välillä on vaikeaa erottaa The Weeknd ja Abel toisistaan. Hänen musiikkinsa on samaan aikaan henkilökohtaista ja kaukaista. Rakastan miltä se jäbä kuulostaa.”
Mist sä tuut?
“Olen Jodahe, 23 vuotta, Helsinki born & raised. Jos pitää joku lähiö sanoa niin tulen Malmilta, ja saan asua siellä vieläkin. En sano että olen juuttunut tänne, vaan täällä saan vaikuttaa ja olla. Tulen etiopialaistaustaisesta perheestä, porukat ovat Etiopiasta, mutta itse olen syntynyt Suomessa enkä ole koskaan edes käynyt Etiopiassa. Mutta se kulttuuri on lähellä omaa elämää ja sydäntä. Kyllä mä olen myös prosessit ja identiteettikriisit käynyt läpi, että olenko mä suomalainen vai olenko mä etiopialainen.”
“Mulla on ollut normaali elämä tähän asti, ei mitään sinänsä merkittäviä tapahtumia. Pienestä asti olen käynyt koulua ja harrastellut, ja tällä hetkellä olen ammattikorkeakoulussa. Ykkösluokalla aloin soittaa pianoa ja lopetin sen vasta yläasteella. Jossain vaiheessa aloin ymmärtää, että voin sanoa jotain mun musalla. Olin herkkä junnu ja itkin helposti, mistä tuli ihan juttu, että ‘tämä on se itkupilli’. Jossain vaiheessa olin että fuck it, mä en halua olla tämä äijä, en ole se itkupilli. En enää itkenyt, mikä oli ihan hyvä juttu, ei siinä. Koin silti että mulla on paljon asioita joita edelleen käsittelen ja käyn läpi, ja tuntui että musiikki on luonnollinen tapa käsitellä niitä asioita mun elämässä.”
“Rakastan tehdä musiikkia ihmisille, mutta on se mullekin tosi terapeuttista. Se on mulle tapa päästää sellaisia asioita ulos, joista en muuten ikinä puhuisi kenellekään. Se voi tuntua oudolta, että voin puhua sellaisista asioista avoimesti musiikissa, joista en voi puhua läheisilleni, mutta ehkä juuri siksi rakastan musantekoprosessia, että siinä voin olla ihan vain minä. Teen just sitä miltä musta tuntuu ja sanon miltä musta tuntuu.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
“Muistan sen hetken itse asiassa hyvin. Se oli 2015, ja mun Kanadassa asuvat serkut olivat käymässä Suomessa. Olin popittanut Drakea siihen aikaan ihan älyttömästi, siltä oli just tullut If You’re Reading This It’s Too Late -albumi, sairas projekti, varmaan tähän asti mun top 3 -levyjä. Popitin ihan huolella sitä.”
“Mun serkut olivat olleet Jungle Tourilla sen keikalla, ne näyttivät sieltä videoita ja kuvia. Silloin mulla naksahti, että hitto, haluan olla kuten tämä jäbä. Se inspiroi ihan eri tavalla. Tajusin että musiikin voi tehdä näin isosti ja siististi, ja ettei mulla ole muita vaihtoehtoja. Tämä on se mitä haluan tehdä. Musa on ollut kivaa junnusta asti, mutta se oli mulle se hetki että haluan tehdä tätä sata lasissa.”
Musiikillinen esikuvasi?
“Kyllä mä sanoisin Drake. Tämä on tosi paha, ei mulla ole kuin kaksi vaihtoehtoa tähän, mutta toinen on vähän kiistelty hahmo tällä hetkellä. Joten menen Drakella. Olen hyvin kilpailuhenkinen: pelasin junnuna kilpatasolla fudista ja siitä on jäänyt mentaliteetti että haluan olla tosi hyvä siinä mitä teen. Drake on tosi hyvä siinä mitä se tekee, eikä pelkää näyttää taitojaan. Hän on lyyrisesti todella taitava, oli se sitten sitä että se haastaa jengin kanssa riitaa, heittää läppää, tai kirjoittaa syvällisempiä juttuja.”
“Drakella on myös hieno tasapaino. Hän voi olla tosi herkkä ja samaan aikaan tosi räp niin sanotusti. Ennen kaikkea se että se ei pelkästään räppää vaan myös laulaa, se on tosi monipuolinen artisti. Tämä on mun henkilökohtainen mielipiteeni, mutta jos puhutaan pelkistä yksilöartisteista eikä bändeistä, 2010-luvulla ei ole ollut yhtäkään niin monipuolista artistia kuin Drake.”
Supervoimasi?
“Suomessa live-esiintymiset ovat vakiintuneet tietynlaisiksi. Suomessa on yleisesti tosi hyvä live-kulttuuri, mutta mikään ei poppaa. Jos sä teet jotain isosti Suomessa, se tarkoittaa että sulla on taustatanssijat, sulla on visut, sulla on stroboa ja savua ja tulta. Sekin on aika nähty. Mietitään vaikka sitä, että Antti Tuisku lopettaa Ruisrockissa. Musta tuntuu että se keikka tulee olemaan ihan sairas, mutta veikkaan että siellä ei tule olemaan mitään uutta. Kaikki tulee olemaan hemosiistiä, mutta ei uutta. Siksi en sano että livet, koska tuon korkeammalle tasolle sä et oikein voi päästä.”
“Siinä täytyy siis olla jotain mitä voit jättää jengille sitten kun sä lopetat. Siksi sanoisin että mun supervoimani on se, että mua ei voi lokeroida. Pyrin olemaan rajaton kaikessa. Kanye West on aika hyvä siinä, sillä se on kaikkea. Se on hullu artisti, hullu tuottaja, se on designer, ja se on presidenttiehdokas. Eli ehkä se ajatus siitä, että voit olla kaikkea muutakin kuin sun musa.”
“Haluaisin tehdä monenlaisten artistien kanssa musaa ja olla artistin lisäksi tuottaja. Laidasta laitaan jutuissa mukana. En halua puhua itsestäni liikoja, mutta tiedostan sen että olen tietyllä tavalla multitalentti. Tykkään olla omassakin musiikissani kaikilla tavoilla messissä, kansikuvan suunnittelusta videoiden leikkaamiseen. Haluan olla ihan siinä lähellä, koska mulla on paljon annettavaa kaikissa prosesseissa.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
“Monipuolisuuteen. Käyn paljon läpi sitä miten voin olla ihmisiä varten menettämättä samalla sitä miksi teen tätä. Myöskin aitous. Jutut joita sanon ovat just niitä juttuja joita käyn itse läpi tällä hetkellä ja uskon että ihmiset voivat samaistua niihin. Kuten mun viimeisin 3AM-biisi: ei sun tarvitse miettiä samaa henkilöä jota mä mietin kolmelta aamuyöstä, mutta mä uskon että sulla on joku jota sä mietit kolmelta aamuyöstä.”
Jodahe?
“Kuvailisin itseäni määrätietoiseksi ja jatkuvasti muotoutuvaksi artistiksi. Tämä on jatkuvaa kehittymistä, enkä usko että tulen ensi vuonna tekemään samanlaista musiikkia kuin teen nyt. Ennen kaikkea haluan että musiikkini on lähellä ihmisiä ja että se on samaistuttavaa, vaikka se välillä onkin korkealentoista. Elämä inspiroi mua, maailma, ihmiset. Kaikki inspiroi!”