Vaihteeksi hyvää euroviisujen ”tajuamista” – UMK-analyysissä Bess

Rumban Mikael Mattila ja Jukka Hätinen kuuntelevat UMK-finaalikappaleet ja lyövät pika-analyysit pöytään.

Yle / Nelli Kenttä

UMK-finalistit julkistettiin tällä viikolla, ja kisakappaleita alettiin tiputella biisin päivävauhdilla. Cyan Kicks sai kunnian korkata biisikimpun eilen, tänään vuorossa on Bess. Rumban Mikael Mattila ja Jukka Hätinen lätisevät jokaisen julkaisupäivänä pika-analyysit kustakin biisistä. Tänään vuorossa siis Bessin Ram pam pam.

Mikael Mattila

Aivan hyvää Dua Lipaa suomeksi! Toki, kun ilmastoteot on sälytetty rakenteellisista monimutkaisuuksista yksilöiden indentitäärisiksi projekteiksi, voisi tietenkin moralisoida laulajaminän tarvetta tehdä ”leimoja passiin” Pariisissa asti. Toisaalta tämä teksti on ”monitasoinen”, eli itsenäisyydestä ja keskenään törmäävistä rakastavaisten haaveistahan tässä oikeasti lauletaan, Pariisi on vain symboli ja tekstillinen värikoodi: mieluummin sinne kuin Vuokattiin, mieluummin syvän violettia kuin greigeä!

Kertosäkeen onomatopoeettisessa hokemassa on taas vaihteeksi hyvää euroviisujen ”tajuamista” ja juuri sellaista meininkiä, jonka joku ”Puolan Kalle Niemi” luultavasti kääntää sikäläiskielelle (siis sikäli kun muissa maissa nyt tätä viisutekstien kääntämistä harrastettiin, en muista) suunnilleen yhtä riemastuttavasti kuin täälläkin. Tuo pieni mutta erottuva ”citypop-piano” on hieno yksityiskohta, joka tuo kappaleeseen jonkinlaista ”Jessie Ware -hienostuneisuutta” ja muutenkin tukee tekstin, öh, katkeransuloista asetelmaa!

Vaan silti: niin paljon kuin omalla kielellään euroviisuissa laulaminen onkin suotavaa, näkisin, että toimivassa ”äidinkielibiisissä” tulee olla jotain kielellisen ylittävää maagisuutta – siis jotain, joka menisi pilalle, jos laulun teksti käännettäisiinkin englanniksi. Lisäksi Suomi ei todistetusti nauti juuri koskaan naapurisolidaarisuudesta, joka usein tepsii vipuvarreksi indoeurooppalaisemmin tai slaavilaisemmin laulaville. Siksi Ram pam pamkin on mielestäni lopulta vain mainio suomenkielinen popbiisi, jota Radio Suomipopin kannattaakin soittaa kehätietä kyntäville, hohdokkaammasta elämästä unelmoiville nelikymppisille perheenäideille, mutta että Torinossa koko Euroopalle? Kovan työn takana saattaa finaalipaikkakin olla, ram-pap-pap-pap-pap-pap-pap-paasta huolimatta.

Jukka Hätinen

Rihannan 15 vuoden takainen singlebiisi Don’t Stop the Music on yksi avaimista Bessin ytimeen. Kappaleella Rihanna esitteli eurooppalaisen klubimusan naulapäistä paukutusta valtavirtaan; sen vaikutus kuulu yhä popmusiikissa globaalisti. Bess tekee savuisella r&b-äänellä laulettua aamuyön musiikkia, jonka perimän voi jäljittää tapauskohtaisten vaikutteiden, kuten trapin ja housen, kautta aina sinne Don’t Stop the Musiciin.

Ram pam pam -kisabiisin ilmiselvin referenssi on Dua Lipan aerobicvideopop. Bess on omimillaan juuri tällaisilla kappaleilla: kun on pakko tampata määrätietoisesti, ettei kengänpohjat jää kiinni yökerhon tahmeaan lattiaan.

Pre-chorus viettelee pelottavan tehokkaasti, ja ram-pam-pamauttelun tehon testaisin mieluusti kansainvälisellä yleisöllä. Euroviisujen kontekstissa näkisin kappaleen UMK-mitalisijoilla, mutta suurelle yleisölle Bessin pitäisi ensin saada esiteltyä itsensä.

Rumban UMK22-pika-analyysit:
Cyan Kicks – Hurricane: ”Biisi Ylen joukkueurheilulähetysten välimontaaseihin”

UMK22-biisien julkaisupäivät:
ma 17.1. The Rasmus: Jezebel
ti 18.1. Younghearted – Sun numero
ke 19.1. Olivera – Thank God I’m an Atheist
to 20.1. Tommi Läntinen – Elämä kantaa mua
pe 21.1. Isaac Sene – Kuuma jäbä