Saksofonisti Timo Lassyn neljäs studioalbumi Love Bullet julkaistiin viime viikolla. Rumban Anna Brotkin tapasi suomijazzin kärkimiehen Dubrovnik-klubilla levynjulkaisukeikan kynnyksellä.
Lassy pohti miksi instrumentaalimusiikkiin tehdään niin harvoin musiikkivideoita ja mitä kannattaa laittaa soimaan, jos haluaa saada vastapuolen rakastumaan.
Edellinen studiolevysi In With Lassy (2012) oli riehakas jammailulevy. Uudella Love Bullet -albumilla tunnelma on intiimimpi. Miten levyn kappaleet ovat syntyneet?
”Osa levyn biisien aihioista syntyi, kun sävelsin musiikkia Ei kiitos –elokuvaan (2014). Aika usein paras moottori tekemiselle on häämöttävä deadline. Buukkasin bändin ja studion ensin, ja vasta sitten aloin säveltää.”
Kuvailet albumia henkilökohtaisimmaksi tähänastisista levyistäsi.
”Olen itse säveltänyt levyn kaikki kappaleet, lukuun ottamatta introa ja outroa, jotka teki Teppo Mäkynen. Musiikin merkitys omassa elämässäni on syventynyt viimeisten parin vuoden aikana. Olen pystynyt löytämään uutta luottoa omaan soundiini.”
Love Bullet –musiikkivideolla näyttelevät Jussi Nikkilä ja Katariina Kaitue. Video ei ole ihan perinteinen musiikkivideo: kukaan ei soita mitään, meininki on seesteisen raukeaa. Mistä idea videoon syntyi?
”Videon tehnyt VHS-film Crew lähestyi minua ja ehdotti yhteistyötä. Haluttiin tehdä jotain rouheaa ja päräyttävää. Annoin heidän valita uudelta levyltä biisin, johon video tehdään. Ehkä yllättäenkin he valitsivat sieltä hitaan soulballadin. Videota oli äärimmäisen nasta tehdä, ja niitä on suunnitteilla lisääkin.”
On aika harvinaista lähteä liikkeelle noin hitaalla biisillä.
”Päätettiin, ettei jäädä miettimään, ymmärtääkö tätä nyt varmasti kaikki ja mitä joku peräkammarin mummo ajattelee. Musiikkini ei ole valtavirtapoppia, jonka kanssa pitäisi laskelmoida. Nyt teki mieli kokeilla jotain uutta. Instrumentaalibiiseihin ei tehdä kovin usein musiikkivideoita.”
Nyt eletään musiikkivideoiden uutta tulemista, mutta ei tule mieleen kovin montaa musiikkivideota, joka olisi tehty instrumentaalibiisiin. Mistä luulet sen johtuvan?
”En tiedä. Jazzartistien videot ovat tosi usein livetaltiointeja. Ehkä moni ei näe sitä potentiaalia: ajatellaan, ettei jazz-musavideolle ole yleisöä. Tai ehkä levy-yhtiöt eivät halua panostaa. Jazzskene on ylipäätään aika konservatiivinen, ja usein mennään sillä tavallisella livevideolla.”
Kuva: VHS-film Crew
Olet ollut alalla jo parikymmentä vuotta, U-Street All-Starsin ajoista lähtien. Miten suomalainen jazz-skene on tuona aikana muuttunut?
”Mukaan on tullut ulospäin suuntautuneempaa jengiä, ja tästä muutoksestahan puhutaan aika paljon. Jotkut radioasemat ovat alkaneet soittaa jazzia: harvat edelleen, mutta silti muutamat, kuten Bassoradio ja Radio Helsinki. Jazzia on alkanut näkyä myös festareilla, jotka eivät lähtökohtaisesti ole jazz-festareita. Esimerkiksi Flow’ssa jazzia on ollut alusta asti. Sellaisella on ollut paljon merkitystä koko alalle ja sille, että kuulijakunta kasvaa ja mukana on myös nuorta yleisöä.”
Mutta edelleen isot radiokanavat eivät jazzia juurikaan soita.
”Niin, onhan se tosi harvinaista että isolla valtakunnallisella radiokanavalla soisi instrumentaalimusa. Olisi kiva saada vaikka Love Bullet radiosoittoon. Mutta tämä on tätä musapolitiikkaa. Jos biisissä on laulaja, saa se heti eri tavalla näkyvyyttä. Toki voisin ottaa biiseille vierailijoita, kuten välillä on ollutkin. Mutta siinä tulee se ongelma, että vierailevia laulajia on hankala järjestää keikoille mukaan.”
Soitat kaksi levynjulkaisukeikkaa saman illan aikana täällä Dubrovnikissa. Miten aiot selvitä urakasta?
”Kieltämättä uuvuttaa jo nyt! Onneksi välissä on tunnin tauko. Ulkomailla tällaisia konsepteja on enemmänkin, että bändi soittaa kaksi settiä samalla klubilla saman illan aikana. Keskiviikkona soitamme uuden levyn kappaleita: molempien keikkojen setti tulee olemaan sama. Keikka on kiva päätös tälle keväälle. Sen jälkeen aion huilata pari päivää.”
Teppo Mäkynen, Antti Lötjönen, Abdissa Assefa ja Georgios Kontrafouris ovat soittaneet bändissäsi jo vuosia. Kuinka tärkeää on saada työskennellä tutun porukan kanssa?
”Oma bändi on todella oleellinen asia. Olemme tehneet yhdessä duunia kymmenen vuotta, osan kanssa kauemminkin. Tämä musa ei kuulostaisi tältä, jos soittamassa ei olisi juuri nämä tyypit. Olemme kehitelleet soundia yhdessä. Mamba (Abdissa Assefa) on lisäksi äänittänyt ja miksannut tämän uusimman levyn ja tehnyt sen eteen paljon töitä.”
Haastatteluissa nimeesi liitetään helposti sellaisia asioita kuin viettelys ja romantiikka, ja musiikkiasi kuvaillaan sensuelliksi. Mistä luulet että mielikuvat kumpuavat?
”Se on varmaan uuden videon syytä! Ja tietysti kun puhutaan balladeista, on niissä monesti jollain tapaa seksikäs tunnelma. Itse ajattelen, että se on yleistä elämästä nautiskelua. Kun ikää alkaa tulla lisää, tajuaa ettei ole kiire mihinkään. Ehkä se tuo musiikkiinkin jotain sävyjä lisää. Uudella levyllä se toivottavasti kuuluu intiimimpänä, hienostuneena tunnelmana. Levyllä vierailevien Jukka Eskolan trumpetti ja Panu Savolaisen vibrafoni vielä lisäävät vaikutelmaa.”
Jos haluaa vietellä musiikilla ja tehdä ihastukseensa vaikutuksen, mitä suosittelet soittolistalle?
”John Coltranen ja Johnny Hartmanin albumi (1963) on täynnä tunnelmallista balladiosastoa. Sitä kannattaa kokeilla.”
Timo Lassy levynjulkaisukeikalla Helsingin Dubrovnikissa 3.6.