Jyväskyläläiset Lyttä ja Tohtori Getto julkaisivat toisen albuminsa maaliskuun 1. päivä. Omakustanteisesti toteutettu Kaks nimee ilmestyi yli kolme vuotta Överdogin kautta julkaistun debyyttilevyn jälkeen. 2010-luvun alussa perustetusta Korstoraatio-yhtyeestä tutuiksi tulleet Lyttä ja Tohtori Getto ovat kuluneina vuosina olleet aktiivisia myös soolomateriaalinsa parissa, mutta yhteislevy on ollut yhä suurempaa suosiota saavuttaneen kaksikon fanien odotuksessa.
Lyttä & Tohtori Getto!! -esikoisalbumin esittelemä lähiöympäristö on edelleen läsnä Kaks nimee -levyllä, ja uutta albumia promottiinkin ”elegantin lähiöräpin kulmakivenä”.
Lyttä eli Ville Lyttä kertoo, että kaksikko ammentaa kappaleisiin ideoita omasta elämästään, mutta aina aihepiirit eivät tule heidän omakohtaisista kokemuksistaan. Tekstit saattavat olla esimerkiksi ystävien tarinoista inspiroituneita, liioiteltuja versioita todellisuudesta.
”Riimien kirjoitus tapahtuu meikän osalta suurella todennäköisyydellä himassa yksin sohvalla yöllä”, Tohtori Getto eli Jarkko Porrassalmi sanoo. ”Mä menen tietynlaiseen mielentilaan, jossa vedän hupun syvälle päähän ja kirjoitan pimeässä huoneessa kämpillä. Ihan sama, vaikka olisin ollut Linnan juhlissa sinä päivänä. Illalla voin silti vetää sen hupun päähän ja palata tietynlaiseen tunnelmaan.”
Toisaalta näkökulma ei voi ikuisesti olla sama, Porrassalmi sanoo.
”Me teemme lähiöräppiä joo, mutta missä vaiheessa aiheiden pitää alkaa muuttua? Kuinka pitkään voi räpätä samoista jutuista?” hän pohtii.
Omat mietinnän paikkansa aiheuttaa myös ristiriita siinä, että artistien elämä on nykyisellään monilta osin kaikkea muuta kuin karua lähiöelämää, jossa elannon eteen täytyisi jatkuvasti taistella. Silloin teemaa voi käsitellä menneisyyteen peilaamalla, kuten Räkikset-biisissä: ”Ollaan samoi räkiksii, nyt vaan enemmän rahaa”, kappaleen kertosäkeessä todetaan.
Kirjoitusprosessi perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan siihen, että kumpikin kirjoittaa versejä omilla tahoillaan, jonka jälkeen yksittäisistä palapelin osasista kasaillaan yhdessä kokonaisia kappaleita, Lyttä tiivistää.
”Tohtorilla niitä palapelin palasia on yleensä paljon enemmän”, Lyttä sanoo. ”Olemme myös käyttäneet Tunkkasten versejä varsinkin Tohtori Getto -spesiaaleihin.”
Tunkkaset on ug-ympyröissä suosiota nauttiva, pölyistä ja jumittavaa soundia tekevä kokoonpano.
”Joskus ajattelen, että ne verset menevät hukkaan, jos ne jäävät Soundcloudin syövereihin ug-äijien löydettäviksi”, Porrassalmi perustelee.
Team Agency myy Tohtori Geton (vas.) ja Lytän (oik.) keikat. Haastattelu tehtiin Team Agencyn toimistolla. Kuva: Amir Loasteeze Allard
Ensimmäinen Tohtorigetto special kuultiin Korstoraation ainoaksi jääneellä albumilla Tsekkaa mutsi! vuonna 2016. Tohtori Getto special part 2 ilmestyi kaksikon debyyttialbumilla vuonna 2020, ja kolmas osa päättää tuoreen Kaks nimee -levyn.
Tohtorigetto special tehtiin Korstoraation levylle lähtökohtaisesti siksi, että Lyttä halusi albumille yhdeksän kappaleen sijaan kymmenen.
”Krisolla oli yksi Memphis-biitti, jota olin fiilistellyt koko kesän”, Porrassalmi kertoo. ”Aina kun pyöräilin jossain, yritin keksiä siihen räppejä, mutta se oli niin hyvä biitti, etten meinannut löytää siihen sopivaa tyyliä.”
Albumin valmistumisen deadline alkoi tulla vastaan, joten eräänä päivänä studiolla Lyttä ehdotti, että Porrassalmi räppäisi biittiin Tunkkasten projekteissa käyttämiään riimejä.
”Se oli vielä Tunkkasten esihistoriallinen vaihe, eli Kräki-Mafia”, Porrassalmi muistelee.
”Mä sanoin, että heitä niitä muutamia putkeen, sillä eivät ne riimit muutenkaan ole menossa mihinkään”, Lyttä sanoo.
Jokainen Tohtori Getto -spesiaali on sittemmin syntynyt samalla lainaamisen periaatteella. Lisäksi spesiaalit soljuvat yhteen teknisesti, sillä ensimmäisessä on yhtenäinen biitti, toisessa biitti vaihtuu kerran ja kolmannessa kaksi kertaa, Lyttä sanoo.
”Me teemme lähiöräppiä joo, mutta missä vaiheessa aiheiden pitää alkaa muuttua?” Tohtori Getto sanoo. Kuva: Amir Loasteeze Allard
Siinä missä debyyttilevy rakentui kokonaisuudeksi nimenomaan eheän lähiöteeman ylläpitämisen näkökulmasta, uuden albumin biisejä tehtiin ensisijaisesti keikkoja ajatellen.
”Jos biisissä on pitänyt valita kahden elementin välillä, niin olemme ottaneet vaihtoehdon, joka toimii paremmin livenä”, Porrassalmi sanoo. ”Esimerkiksi debyyttilevyllä olevan Mun maineel -biisin katkonaista huukkia on vaikea laulaa mukana, joten uudella albumilla Mun maineel pt. 2 -biisin kertsissä räpätään paljon selkeämmin, että ’Mua et varmasti tuu näkee töis’.”
”Ratkaisu tehtiin sen takia, että jengi pystyisi huutamaan sitä keikalla”, Lyttä sanoo. ”Levyn nyansseissa on enemmän yksinkertaisuutta ja kulmikkuutta.”
Kaks nimee nousi ilmestyessään Suomen Spotifyn kymmenen suosituimman albumin joukkoon, mutta Lyttä korostaa, ettei listasijoituksilla ole kaksikolle väliä. Tärkeintä on, että he pystyvät seisomaan tekemänsä musiikin takana, ja että keikkoja riittää. Keikkailu kun on asia, josta molemmat ovat alusta asti nauttineet.
”Alun perin esiinnyimme kaljapalkalla, ja jossain vaiheessa aloimme saada jotain satasta taskuun. Nyt olemme pisteessä, jossa keikkailemalla voi tehdä vähän leipääkin”, Porrassalmi sanoo.
Alkuaikoinaan freestyleen intohimoisesti suhtautuneella kaksikolla oli tapana matkustaa Jyväskylästä Kuopioon vain osallistuakseen Niko Novan järjestämiin freestyle-tapahtumiin.
”Olemme aina kiertäneet mestoja ja etsineet paikkoja, joissa pääsisimme räppäämään”, Lyttä sanoo.
Määrätietoinen asialle omistautuminen on kannattanut, sillä kaksikon tunnettuus on kuluneina vuosina kasvanut selkeästi. Porrassalmi tunnistaa eron etenkin koronapandemiaa edeltävän ja sen jälkeisen ajan välillä.
”Kun koronasulkujen jälkeen pääsi taas käymään baareissa, niin yhtäkkiä jotkut junnut huutelivat tohtoria ja pyysivät yhteisselfieitä. Ennen koronaa korkeintaan joku yksittäinen flanellipaitainen tyyppi saattoi katsoa vähän kunnioittavasti”, Porrassalmi sanoo.
Suurin murros tapahtui KPC Tourin aikana loppuvuodesta 2022, kun Lyttä ja Porrassalmi kiersivät Suomen kaupunkeja KPC-kollektiivin jäsenten kanssa.
”Siitä kaikki shout-outit Gettomasalle ja Team Agencylle, ja myös mulle, koska olin järjestämässä sitä”, Lyttä sanoo.
”Se oli kova ponnahduslauta”, Porrassalmi jatkaa. ”Jos ennen sitä olimme menossa hyvään suuntaan, niin se oli viimeinen naula arkkuun. Se oli käännekohta myös itselleni, sillä aloin nähdä musiikkimme eri tavalla. Ennen sitä en olisi ikinä osannut kuvitella olevani tyyppi, joka elää tekemällä keikkoja.”
Myös Lytälle kiertue realisoi sen, että musiikkia voi tehdä itselleen uskollisesti ja menestyä.
”Me olemme tehneet tätä yli kymmenen vuotta, joten sinä aikana on totta kai tullut haaveiltua kaikenlaisesta”, Lyttä sanoo. ”Mutta KPC Tourin kokemukset antoivat polttoainetta, jonka jälkeen koko meidän klikille tuli uudenlainen nälkä.”
Lisääntyneistä mahdollisuuksista huolimatta mitään ei oteta itsestäänselvyytenä, Lyttä sanoo. Albumin tekoprosessin aikaan Porrassalmi korosti viikoittain sitä, kuinka hienoa on voida tehdä musiikkia, josta itse pitää, ja jonka avulla voi tulla toimeen.
”Eihän me mitään rikkaita olla, mutta hyvin etuoikeutetussa asemassa kuitenkin”, Lyttä sanoo. ”Sen ymmärtäminen voi unohtua kaiken kiireen keskellä, joten haluamme vaalia tietynlaista maanläheisyyttä ja kiitollista asennetta tätä kaikkea kohtaan.”
Uuden albumin levyjulkkareita vietettiin Kuudennella Linjalla maaliskuun lopussa. Kuva: Amir Loasteeze Allard
Jo mainittu Gettomasa on albumin ainoa vierailija. Häntä kuullaan Masa interlude (Bang) -kappaleessa ja sitä seuraavassa Turhaa-biisissä. Hänen vierailunsa ei ollut niinkään suunniteltu asia, vaan luonteva tapahtuma, joka johtui pitkälti siitä, että Lyttä on mukana Gettomasan musiikillisissa projekteissa niin tuottajana kuin sparraajana.
”Vastavuoroisesti Masa toimi tämän projektin takapiruna ja ikään kuin meidän A&R:nä, ja sessareiden myötä päätyi pariin biisiin itsekin”, Lyttä sanoo.
Tavallisesti Porrassalmi ja Lyttä tekevät kaiken visusti kaksistaan, eivätkä useinkaan pyydä kavereitaan mukaan edes musiikkivideoihin.
”On vähän kiusallista mennä muiden musavideoon pomppimaan. Enää ei ole vuosi 2012, ei jaksa pyydellä ketään”, Lyttä sanoo.
Uuden albumin kohdalla projektin takapiruja on kuitenkin ollut riittämiin.
”Meillä on ollut tässä ihan sellainen Drake-type työryhmä”, Lyttä kuvailee.
Pohjimmiltaan musiikissa on kuitenkin kyse Porrassalmen ja Lytän välisestä dynamiikasta ja heidän yhdessä luomastaan soundimaailmasta. Vaikka heidän henkilökohtaiset mieltymyksensä poikkeavat toisistaan – Porrassalmi haluaisi biitteihin vähemmän melodioita ja enemmän kolinaa ja lehmänkelloja, kun taas Lyttä preferoi modernia soundia – tasapaino on löytynyt jostain välimaastosta. Kompromisseihin perustuva tekeminen soljuu yhteen kuin yin ja yang, Porrassalmi kuvailee.
”Ensimmäisellä levyllä yritimme murtaa sitä koodia, että millainen on yhteinen soundimaailmamme, onko se phonkia vai mitä”, Lyttä sanoo. ”Nyt olemme löytäneet omalaatuisen tavan tehdä. En ole kuullut tismalleen samanlaista soundia kenelläkään muulla Suomessa tai oikeastaan maailmallakaan. Siinä on vähän jotain Eevil Stöö– ja DJ Kridlokk -meininkiä, mutta samalla se on hybridi monesta muustakin elementistä.”
Kaks nimee -albumin tuotannosta ovat Lytän lisäksi vastanneet Ruuben, GoodJobLarry, Evertime ja Xrphan, joka on toiminut vastaavan tuottajan roolissa.
”Xrphan on ihan maailmanluokan tuottaja”, Lyttä kehaisee. ”Se on tehnyt tosi siistejä juttuja meidän levyllemme. Siinä on esimerkiksi paljon beat switchejä. Olen aina ollut niiden suuri fani, sillä ne elävöittävät musiikkia ja tuovat siihen uusia kerroksia.”
Oman tuotannollisen otteensa kohdalla Lyttä tähtäsi ennen kaikkea siihen, että albumin soundi maalaisi omanlaistaan mielenmaisemaa, joka tekisi levystä tunnistettavan kokonaisuuden ja veisi kuulijan tietynlaiseen ympäristöön.
”Jos miettii vaikka Ruudolfin Doupeimmat Jumala seivaa -levyä, niin se vie johonkin ullakolle, jossa jengi hakkaa sampleria ja räppää iloisesti. DJ Kridlokkin UG Solo taas vie viemäriin ja Heikki Kuulan PLLP Kallioon.”
Tohtori Geton ja Lytän kompromisseja vaativa tapa tehdä musiikkia toimii kuin yin ja yang. Kuva: Amir Loasteeze Allard
Suomiräpin kentällä on viime vuosina käyty aktiivista keskustelua seksistisistä sanoituksista ja naisia väheksyvistä asenteista. Mitä Porrassalmi ja Lyttä ajattelevat tähän keskusteluun suhteutettuna siitä, että Mun maineel pt. 2 -biisissä on riimi ”Ikin jahtaa horoja, mä jahtaan aina vaan bägii”? Onko horo-sanan käyttö perusteltua vuonna 2024?
”Tässähän ei nyt puhuta kaikista naisista, vaan niistä, joihin se termi ihan virallisestikin viittaa, eli kevytkenkäisistä ja ilkeistä ihmisistä. Ei tässä sanota, että hei naiset, mä pidän teitä horoina. Emme halua alistaa tai vähätellä ketään”, Porrassalmi sanoo.
”Se voi myös olla sukupuolineutraali termi, ja tarkoittaa tietynlaista ihmistyyppiä”, Lyttä sanoo. ”Enemmän mä tunnen mieshoroja kuin naishoroja.”
Lyttä jatkaa, ettei halua liikoja selitellä asiaa, mutta kertoo käyneensä etukäteen läpi pienen ajatusprosessin siitä, voiko kyseistä riimiä laittaa levylle.
”Tulin siihen lopputulokseen, että jos mä voin sanoa mun miespuoliselle kaverille, että vittu sä olet horo äijä, niin miksi en voisi sanoa niin naiselle.”
Riimin ideana on siis yksinkertaisesti se, että elämässä ei ole aikaa jahdata naisia, joista ei tule pysyviä kumppaneita. Kaksikon puheista käy myös ilmi, että heidän ajatuksissaan horo-termi on irrallinen huora-sanasta, joka on itsessään neutraali synonyymi seksityöntekijälle.
”Mä en usko, että meidän levyltämme löytyy mitään naisia alistavia kommentteja”, Lyttä sanoo. ”Mä en ainakaan ole missään vaiheessa pitänyt perusteettomasta huorittelusta alkuunkaan. Musta se on tyhmää.”
”Sitä paitsi vaikka on vuosi 2024, se ei tarkoita, ettei maailmassa olisi horoja”, Porrassalmi toteaa.
Kumpikin haluaa erikseen korostaa, etteivät pyri alistamaan ketään. Tasa-arvokeskustelua on tärkeää käydä, ja omien sanoitusten takana täytyy seistä ja kantaa vastuu, jos sanomisia kritisoidaan, Lyttä sanoo. Porrassalmi taas kehottaa välttämään liiallista varovaisuutta riimejä kirjoittaessa, sillä loukkaantuneellakin ihmisellä on vastuu itsereflektioon.
”Jos loukkaantuu siitä, että levyllä puhutaan horoista, niin sitten voi katsoa peiliin, että miksi.”
