Kolumni: Mitä musiikinkuluttajan pitäisi ajatella Eagles of Death Metalin keikalla sattuneesta massamurhasta?

Meidän on näytettävä terroristeille ettemme pelkää heitä, sanoo Mervi Vuorela kolumnissaan.

Teksti: Mervi Vuorela

Pariisin eilinen verilöyly todisti kouriintuntuvasti sen, että ISIS voi iskeä missä ja milloin tahansa. Kohteeksi joutuakseen ei tarvitse olla poliitikko, sotilas, uskonnollista satiiria harjoittava pilapiirtäjä tai muinainen temppeli. Riittää kun menee lempiyhtyeensä keikalle.

Eilisiltana kello kymmenen terroristit avasivat tulen kalifornialaisen Eagles of Death Metalin keikalla La Bataclan -konserttisalissa Pariisin 11. kaupunginosassa. Surmansa sai noin sata ihmistä. Tragedia tuntui erityisen kylmäävältä siksi, että se tuli lähelle omaa elämänpiiriä. Jos olisin ollut Pariisissa, olisin todennäköisesti ollut yksi niistä 1500 ihmisestä, jotka ostivat lipun keikalle.

Tilanne herättää pakostakin miettimään ISIS:in motiiveja. Oliko keikka valittu sattumanvaraisesti, vai kuvitteliko ISIS, että Eagles of Death Metal soittaa death metalia (jota se ei soita)? Jos motiivina oli jumalattomana pidetty death metal, onko ISIS todellakin niin harhainen, että se kuvittelee kitkevänsä metallimusiikin massamurhalla? Ehkä terroristien kannattaisi hankkia käsiinsä Heavy Metal in Baghdad -rokumentti.

Toinen konserttiteurastuksen synnyttämä ajatus olivat keikkojen turvatoimet. Jäähalleissa ja muissa suurtapahtumissa kuulijat kyllä syynätään päästä varpaisiin, mutta pienillä ja keskisuurilla areenoilla kontrollia ei juurikaan ole. Tämä on tietysti hyvä asia. Kukaan meistä tuskin toivoo metallinpaljastimia Tavastialle tai Securitas-miehiä yleisön sekaan – puhumattakaan turvatoimien vaikutuksista lipunhintoihin. Nähtäväksi kuitenkin jää, aikovatko konserttiareenat jatkossa tiukentaa turvajärjestelyjään. Aihe on noussut tapetille ainakin käsiaseiden luvatussa maassa Yhdysvalloissa, jossa luodit ovat lennelleet niin Panteran kuin Chris Browninkin keikalla – vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Ennen keikkajärjestelyihin kajoamista kannattaa kuitenkin vetää henkeä ja ajatella asiaa suuremmassa mittakaavassa. Pariisin verilöyly toimi juuri kuten ISIS oli sen suunnitellut. Se sai julki- ja piilorasistit lietsomaan kansakunnan sisäistä eripuraa, julistamaan demokratian vastaisia näkemyksiä ja vaatimaan rajojen sulkemista. Se sai massamurhalla mässäilijät ejakuloimaan riemusta ja mustamaalaamaan spermaroiskeillaan turvapaikanhakijoita, islamia ja suvakkeja.

Tällaiselle kehitykselle ei pidä antaa valtaa Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa. Sen sijaan, että lukitsisimme itsemme supersuojattuihin keikkaholveihin, voimme jatkaa konserteissa käymistä kuten ennenkin ja näyttää terroristeille, että emme pelkää heitä.

Show must go on.