”Noel Gallagher tuntuu vapautuneen, mikä kaikuu musiikista vaikka äänieristettyjen seinien läpi”, kirjoittaa Annastiina Airaksinen arviossaan.
Teksti: Annastiina Airaksinen, kuva: Sour Mash
Noel Gallagher’s High Flying Birds: s/t
Mercury
The Death of you and me -kappaleen lopussa Noel Gallagherin High Flying Birds on parhaimmillaan, elossa. Siinä entisen Oasis-miehen bändi revittelee yhtä lennokkaasti kuin Disneyn Aristokattien svengaava kujakollibändi. Muuten manchesterilaismuusikko ja hänen ympärilleen kerääntynyt yhtye – tai ”löyhä kollektiivi”, kuten hän itse yhtyettään kuvailee – pysyttelee melko rauhallisena.
Noel kokeilee levyllä sekoittaa perinteiseen kitaravetoiseen rockiin eksoottisia lisämausteita, kun Oasiksen aikana albumin värikkäin mauste oli yli lentävän helikopterin ääni. Hienoin pienten taustaäänten kudelma on (I Wanna Live in a Dream in My) Record Machinessa, jossa kuullaan teatraalisia viuluja ja leikkiviä lapsia.
Ei ole yllätys, että Noel Gallagherin ja hänen mystisten High Flying Birdsinsa esikoisalbumi kuulostaa silti paljon Oasikselta. Etenkin brittirockin jättiläisyhtyeen uran loppua kohden sävellysvastuu oli lähes kokonaan Noelin harteilla, Liamin siipeillessä sivussa.
Nyt Noel Gallagher tuntuu vapautuneen, mikä kaikuu musiikista vaikka äänieristettyjen seinien läpi. Älkääkä naurako, mutta What a Life -raidalla hän jopa uskaltautuu kokeilemaan, miltä tuntuu olla Robbie Williams ja antaa palaa. Gallagheria ei näytä pahemmin kiinnostavan, mitä Liam-veli ja muut entiset bänditoverit ajattelevat. Rullaava sointi vie mukanaan ja kymmenen raidan albumi pöyrähtää läpi yllättävän nopeasti.
Uusiutumisen myötä lallattelukertosäkeet ja vahvin singalong-meno ovat kadonneet. Moinen ei haittaa, sillä Noelin ääntä kuuntelee ihan mielellään laulamatta itse päälle. Etenkin, kun nyt äänessä on aiempaa enemmän ryhtiä ja hienoista näyttämisenhalua.
Oasiksen ensimmäinen kokoelma-albumi kantaa nimeä Stop the Clocks. Tuskin on sattumaa, että Noel Gallagher’s High Flying Birdsin ensialbumi päättyy samannimiseen kappaleeseen. Mutta olkaa huoleti. Tämä levy ei ole kokoelma aiemman yhtyeen ylijäämäbiisejä, vaan nyt säveltäjämestari on ottanut askeleen eteenpäin.
Arvio on julkaistu Rumbassa 14/11. Kuuntele albumi Spotifysta.