On vaikea tajuta, kuinka suuren alueen tänä vuonna 15. kertaa järjestettävä Sziget-festivaali Budapestissä Hajógyári-saarella muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta kattaa.
Vuonna 2016 auto-onnettomuudessa kuolleen paikallisen promoottorin Dan Panaitescun mukaan nimetyn päälavan lisäksi saarella on 23 muuta esiintymispaikkaa ja -lavaa. Ja oma sirkus. Tietenkin. Alkujaan opiskelijoiden järjestämistä festivaaleista on kasvanut massiivinen tapahtuma, jossa käy joka vuosi liki puoli miljoonaa vierasta. Tänä vuonna tämäkin rajapyykki rikottiin komeasti, sillä paikalla oli yhteensä käsittämättömät 565 000 festivaalivierasta. Ruuhkaa ei silti ole.
Tänä vuonna Szigetissä esiintyi pääesiintyjien kuten Kendrick Lamarin, Lana Del Rayn ja War on Drugsin lisäksi yli tuhat bändiä, esiintyjää ja taide-esitystä. Szigetiä kutsutaankin ”Euroopan Burning Man -festivaaliksi” (miinus avoin seksi toki, tai sitten vierailin väärillä lavoilla esityksiä katsomassa).
Festivaalien paisuminen jättikokoiseksi ja esiintyjälistan valtava kasvu on aiheuttanut kuitenkin sen, että paikallisilla ei ole enää varaa käydä tapahtumassa entiseen tapaan. Kymmenen vuotta sitten seitsemän päivän lippu festivaaleille maksoi satasen verran. Tänä vuonna samainen lippu kustansi 325 euroa. Unkarissa kuukauden keskipalkka on alle 500 euroa.
Tähän kuuluu toki majoittuminen lähes minne tahansa alueelle. Päälavan ympäristöön ja suoraan sen viereen telttaa ei saa laittaa, mutta juhlijoiden telttoja on tuhansittain ympäri festivaalialuetta. Tarkkoja paikkoja ei ole määritelty, ja ensimmäisenä paikalle sapuneet saavat vapaasti valita teltalle oman spottinsa. Vaatii kohtalaiset lehmän hermot ja tinkimiset omasta hygieniasta, että jaksaa majoittua 35 asteen helteeseen ja suoraan auringonpaisteeseen kakkoslavan viereen, kuten kymmenet olivat tehneet.
Parhaiten tämän huomasi viimeisenä festivaalipäivänä, kun Nothing But Thievesin keikalla edessä seisoi mies, joka ei ollut hajusta päätellen käynyt kertaakaan suihkussa koko aikana. Löyhkä oli sen verran vahva, että oli pakko vaihtaa paikkaa.
Vaikka festivaalia Unkarissa vietetäänkin, unkari on vähemmistökielenä alueella: venäläiset ja etenkin britit ovat ottaneet festivaalit omakseen. Suomalaisia oli paikalla tänäkin vuonna satoja. Valtavista ihmsmassoista ja kansalaiusuksien määrästä huolimatta Sziget on kulttuurien sulatusuuni, eikä alueella näkynyt seitsemän päivän aikana yhtäkään järjestyshäriöitä. Tämä on melkoinen ihme ottaen huomioon vapaan anniskelupolitiikan ja oluen hinnan (tuoppi noin 2,75 euroa).
Parhaiten brittijuhlijoiden määrää kuvannee englantilaisen pariskunnan tokaisu päälavan vieressä heidän seuratessa kymmenen maanmiehensä ”kuka ehtii juoda ensimmäisenä kaljansa alas yhdellä huikalla” -kisaa:
”Muutin pois Englannista päästäkseni eroon tuollaisista jätkistä.”
Ensikertalaiselle Sziget on festivaali, jonka laajuus ja tunnelma häikäisee. Entisenlaista tunnelmaa ei enää ole, mutta on varsinainen ihme, että ihmismääristä ja potentiaalisten urpojen määrästä huolimatta kaikki toimii yhä niin valtavan hyvin.
Parhaiten tunnelmaa kuvaavat kai alta löytyvät videot.
Ja mikäli ihmettelet missä ihmiset videoissa piileskelevät, niin teltoissa pidättelemässä sadetta. Viimeisenä iltana taivas repesi, ja valtava ukkoskuuro ja rankkasade valtasi alueen.
Tietenkin. Ei festivaaleja ilman rankkasadetta. Ulkomaillakaan.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Hobo don’t mind a little rain. But this… Fuck this, man. #sziget #budapest #hungary #festival
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Sziget. It’s this. And more. #sziget #budapest #hungary #festival
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
War on Drugs ain’t easy when it rains. #sziget #warondrugs #budapest #hungary