Nightwish on saanut niin Marco Hietalan kuin Floor Janseninkin laulusessiot päätökseen. Rumba soitti Hietalalle ja tiedusteli, millaista oli työskennellä uuden solistin kanssa ja miten uuden albumin äänitykset ovat muuten menneet.
Teksti: Jarkko Fräntilä
Uuden levyn lauluosuudet ovat kuulemma purkissa. Millaiset sessiot on takana?
”Todella intoutuneet ja tiiviit, mutta kuitenkin samalla todella helpot. Menimme metsän siimekseen heinäkuun alussa ja olimme siellä melkein kolme kuukautta. Vuokrasimme käyttöömme leirikeskuksen ja välillä vaimot, tyttöystävät ja lapset kävivät siellä vierailulla. Välillä tietenkin kävin myös kotona perheen luona. Yhteensä treenasimme lauluosuuksia puolitoista kuukautta, ja toiset puolitoista kuukautta äänittelimme niitä.”
Miten kuvailisit Floorin studiotyöskentelyä verrattuna edellisiin laulajiin?
”Ihan rehellisesti on pakko todeta, etten ennen ole ollut seuraamassa muiden laulajien äänityssessioita. Tällä kertaa ero oli siinä, että meitä oli oikeastaan koko ajan kaksi laulajaa paikalla studiossa. Kun toinen lauloi, toinen mietti lasin toisella puolella, millainen stemma siihen voisi sopia. Vuorottelimme lauluosuuksia ja kävimme sen jälkeen dialogia siitä, miten kappaleita voisi parantaa.”
Nightwishin juttuhan on ollut nais- ja mieslaulajien osuuksien vuorotteleminen. Millainen duettokaveri Floor on?
”Kaikilla meillä laulajilla on omanlainen äänemme. Silti saimme mielestäni soundimme sopimaan hyvin yhteen. Toki on myönnettävä, että toiset meistä laulavat hieman kovemmalla volyymilla kuin toiset, joten vähän niitä äänenvoimakkuuksia jouduttiin säätelemään, heh. Kaiken kaikkiaan työnjako meni kuitenkin todella luonnollisesti, ja yhtä luonnollisesti minulla oli aina se alempi ääni ja Floorilla ylempi. Tuon yhteistyömallin pitäisi kuulua levyllä selvästi.”
Miten muuten vertailisit albumin äänityksiä edellisiin levyihin? Aiemmin Nightwish levyt ovat menneet levy levyltä suureellisimmiksi. Jatkuuko sama tyyli, vain kokeiletteko välillä himmailuvaihetta?
”Tältä levyltä löytyy myös sellaisia vähän pienempiä paikkoja, mutta onhan se tämän bändin tavaramerkki, että mahti ja ponsi kohtaavat oikein kunnon rysäyksellä. Kyllä tuolta levyltä eeppisyyttä löytyy. Olemme kuitenkin jutellessamme keskenämme huomanneet, että tällä levyllä mennään huomattavasti enemmän bändi edellä kuin ennen. Orkesteria ja kuoroa totta kai löytyy, mutta tällä kertaa ne palvelevat kenties hieman enemmän bändisoittoa kuin ennen.”