Ensi vuoden helmikuussa Tavastialle nousevan M83:n shoegaze- ja elektrovaikutteisen unipopin videoiden tärkeimmät teemat pyörivät musiikkilajeille ominaisen piirteen eli ulkopuolisuuden ympärillä. Laitamilta löytyy myös huumoria, scifiä ja 1980-lukulaista korniutta.
Teksti: Mikael Helenius, kuva: Fullsteam
Ranskalaisyhtyeen ensimmäisen Suomen-klubikeikan liput myivät melkoisessa hujauksessa loppuun. Anthony Gonzalezin ikioma, galaksin mukaan nimetty projekti laajentuu keikoille täysimittaiseksi yhtyeeksi, mutta studiolevyt ovat sitten kahden ensimmäisen albumin (M83 ja Dead Cities, Red Seas & Lost Ghosts) jälkeen olleet yhden miehen visioiden toteuttamista varten. Ensimmäisillä levyillä kokoonpanossa vaikutti Nicolas Fromageu, joka kuitenkin pudottautui remmistä uuvuttavan kiertueen jälkimainingeissa.
Ensimmäisiltä levyiltä ei todistettavasti löydy musiikkivideoita, kertoo internet. Videotili avattiin vasta vuoden 2005 Before the Dawn Heals Us -levyllä, joka oli vähintäänkin yhtyeen lopullinen läpimurto.
Kuten mainittu, ovat M83:n massiivisen musiikin tärkeitä rakennuspalikoita shoegazen eteerisyys ja elektropopin rytmittely. Vaikka poikkeuksia löytyy rutkasti, molemmille tyylilajeille on tyypillistä vieraantuneisuuden teema.
Levyn kaksi videota ovat oppikirjamaisia käsittelyjä ulkopuolisuudesta. Näistä ensimmäisen, Teen Angst -kappaleen, teksti on vähäeleinen ja tulkinnanvarainen mutta video hyökkää kainostelematta teini-iän ahdistukseen. Siinä teinityttö seikkailee hautausmailla ja seuraa elämän kulkua vieraantuneesta katsantokulmasta.
Vaikka videolta löytyy hienoja hetkiä (kuten hautakivistä välkkyvät kirjaimet, jotka muodostavat sanat TEEN ANGST), on se kokonaisuutena kovin merkityksetön ja haalea. Tästä huolimatta videon ohjannut Matthew Frost toisti kaavan kolmeen kertaan ja onnistui viimeisellä yrittämällä.
Sitä ennen oli kuitenkin Don’t Save Us From the Flames, joka alkaa samalla kohtauksella kuin edeltäjä, jossa ensimmäisen videon tyttö nousee komean pojan autoon. Tyttö katselee kohtausta sivusta ja pitää ujoa silmäpeliä pojan kanssa. Tämän jälkeen hän herää unesta.
Videoilta löytyy samoja piirteitä myös taivaalla tönkösti lentelevissä luurangoissa ja muissa viittauksissa yliluonnolliseen. Silti kaksikko kalpenee Frostin kolmannen ohjauksen rinnalla.
M83 – Teenage Angst (ohjaus Matthew Frost)
M83 – Don’t Save Us From the Flames (ohjaus Matthew Frost)
M83:n neljäs levy, pääasiassa instrumentaalinen Digital Shades Vol.1, skipattiin sekin videomielessä tyystin. Kuvastoa jatkoi seuraavan vuoden hitikäs Saturdays = Youth, jonka elokuvamainen luonne suorastaan vaatii jotain katsottavaa kaverikseen.
Edellislevyistä poiketen perinteisimmistä pop-kappaleista koostuvan levyn äänimaailma huokui retrohtavan 1980-lukulaista syntetisaatiota. Äänimaisemat sopisivat onnistuneesti aikakauden elokuviin, kuten John Hughesin raadollisen tarkkoihin, mutta lämpimiin teinikuvaelmiin Sixteen Candles tai Breakfast Club.
Graveyard Girl on huomionosoitus Hughesin suuntaan, sillä jo tekstissä mainitaan Molly Ringwald, edellä mainittujen elokuvien punapäinen tähti. Myös itse videon pääosa (joka on levyn kannesta tuttu), on punapää. Ei sattumaa.
Aikaisempien videoiden päähenkilöiden lailla tyttö viihtyy omissa oloissaan. Mielipaikka on eläinten hautausmaa, jossa komea poika vierailee lemmikkinsä haudalla. Ihastusta kohtaan muodostuu nopeasti pop-kappaleen raameissa etenevä rakkaustarina, joka edellyttää itsensä ylittämistä ja yllätyksetön käänne lopussa. Katso alta. (Huom! Maksimoidun nautinnon saamiseksi kannattaa videot katsoa kokonäytön tilassa.)
M83 – Graveyard Girl (ohjaus Matthew Frost)
Siinä missä edeltäjä on luonteva ja lämminmielinen otanta 1980-lukulaisuuden luonteeseen, on Kim & Jessien video hieman erilainen otanta estetiikkaan. Kappaleen mainittu kaverikaksikko harrastaa (kohtalaisen) synkronisoitua rullaluistintanssahtelua. Sen lomassa he tapaavat toisiakin tanssijoita, kuin myös laskevat mäkeä ja tapaavat lisää ihmisiä.
Videolta löytyy useita häiritseviä ja kummallisia hetkiä, jotka viittaavat enemmänkin aikakauden omalaatuisuuksille ilveilyyn parodiana. Ilveily ei toimi omillaan kuin hetkittäin.
M83 – Kim & Jessie (ohjaus Eva Husson)
Internetin myötä fanit kuvittavat mieluusti lempiyhtyeidensä suosikkikappaleita, ja pystyvät julkaisemaan ne kaikkien nähtäväksi. Tämän ovat huomanneet myös yhtyeet, joille on yhä yleistyvämpi suuntaus järjestää fanikilpailu videon tekemiseksi. Kustannustehokasta ainakin.
Levyn kolmannen videon We Own the Sky tekemiseen tällainen järjestettiin, ja sen voittivat nuoret Alex Takacs ja Joe Nankin. Video esittelee joukon nuoria, jotka ilkamoivat kesäisillä niityillä huoletta. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyy uhkaavia palikoita. Ne osoittautuvatkin ystävällisiksi, ja juhlat jatkuvat.
Videolta löytyy pieni annostus tunnelmaa, mutta kokonaisuutena se on hivenen valju. Linkki löytyy jutun alaosan infoboksista.
Kun jo valmiiksi yli tunnin pituisia levyjä väsäilevä yhtye kertoo suunnitelmastaan tehdä tuplalevy, nousee kuulijan kasvoille jo ennakkoon tuskastuksen hiki. M83:n ilmoittama tuplalevy Hurry Up, We’re Dreaming ei kuitenkaan paisunut kaksituntiseksi, vaan se esitteli 70-minuuttisen kattauksen yhtyeen popahtavampaa puolta. Neljän ja puolen tähden arviossaan Rumbassa 13/11 Verna Vuoripuro totesi, että ”Hurry Up, We’re Dreamingin avulla M83 todistaa epäilijöilleen, että määrä voi kulkea käsi kädessä laadun kanssa”.
Videoiden saralla ulkopuolisuus jatkuu. Hienon Midnight Cityn video on visuaalisesti yksi vuoden komeimmista, vaikkei paljoa uutta yhtyeen esittelemään tematiikkaan tuokaan.
Joukko supervoimaisia lapsia asustaa laitoksessa, josta he karkaavat leikkimään voimillaan. Tämä tarkoittaa tavaroiden hajottamista, mikä on videon juoni lyhkäisyydessään. Asetelma muistuttaa aavistuksen maailman hienoimman sarjakuvaryhmän X-Menin tarinaa. Sarjakuvassa Professori Xavierin johtamat hyljeksityt mutantit puolustavat ihmisiä mutanttien ylivertaisuuteen uskovan pahan Magneton joukkoja vastaan. Tämä siitäkin huolimatta, että ennakkoluuloiset ihmiset pelkäävät molempien joukkoja tasavertaisesti.
Vaikka videon lapset tuskin osallistuvat maailman pelastamiseen, vihjaa lasten sysääminen syrjäiseen laitokseen samankaltaista epäluuloista suhtautumista kuin mitä sarjakuva esittää. Kuten oikeus on, he haluavat olla vapaita.
M83 – Midnight City (ohjaus Fleur and Manu)
Hienona lisänä yhtyeen paras video on fanituotantoa. Tuoreimman levyn Wait on M83:n kolossaalisessa maailmassa yllättävän hiljainen kappale, joka kasvaa hiljakseen kohti tuttua paisuttelua.
Onko mitään vieraampaa, kuin apinan lähettäminen avaruuteen? Ihminen kouluttaa eläimen tekemään asiaa, johon kumpaakaan ei ole suunniteltu. Siitä saa kuitenkin hienon musiikkivideon.
Video koostuu vanhasta apinoiden koulutuksesta kuvatusta arkistomateriaalista. Vähäeleinen, itsessään hieman neutraali materiaali nousee toiseen ilmakehään, kun kappale puhaltaa kaunista henkeä.
M83 – Wait (ohjaus Franck Deron)
M83 – Julkaistut levyt ja musiikkivideot: M83 (2001) – Dead Cities, Red Seas & Lost Ghosts (2003) – Before the Dawn Heals Us (2005) Teen Angst (Matthew Frost) Don't Save Us From the Flames (Matthew Frost) Digital Shades Vol.1(2007) - Saturdays = Youth (2008) Graveyard Girl (Matthew Frost) Kim & Jessie (Eva Husson) We Own the Sky (Alex Takacs) Hurry Up, We're Dreaming (2011) Midnight City (Fleur & Manu)