Ennakkokuuntelussa Nancy – kaihoisasti vyöryvää tunnelmointia Mew’n ja Lapkon hengessä

12.08.2013

Jyväskyläläisen Nancyn debyyttilevy vaikuttaisi olevan varsin intressantti tapaus. Tee asiasta omat johtopäätöksesi kuuntelemalla levy ennakkoon näppärästi tästä.

Kuva: Nancy

Suurieleistä, melankolisesti kaikuvaa ja ajoittain raskaastikin tunnelmoivaa indie rockia esittävä Nancy julkaisee debyyttialbuminsa IDDQD perjantaina 16. elokuuta, mutta pääsemme iloksemme tarjoamaan levyn kaikelle kansalle ennakkokuultavaksi kokonaisuudessaan jo nyt.

Albumiin pääset tutustumaan suoraan alapuolelta, mutta lue myös bändin itse kirjoittamat selvitykset kustakin levyn biisistä Soundcloud-soittimen alta. Yhtye pääsee muuten esittäytymään tarkemmin myös 23. elokuuta ilmestyvässä uudessa Rumbassa.

His Majesty’s Secret Rabbit Hole

”Tähän liittyy yksi sellainen sumun keskeltä paljastunut ’mansion’ ja pari yksityiskohtaa, joista ei viitsi puhua. Biisi valmistui yhden melodian pohjalta todella nopeasti yksissä treeneissä. Biisin leadsyntetisaattori-soundista muodostui bändin sisällä instant-klassikko, joka nimettiin tietenkin Majesteetiksi. Livenä mahtava soittaa ja äänivalli on infernaalinen.”

Atomkraft? Nein Danke!

”Tästä oli alunperin kaksi erilaista versiota omaperäisillä koodinimillä ’hidas’ ja ’nopea’, kunnes joku keksi ”itämaisen teknon”. Muutettiin sen verran et se itämainen-osuus jäi pois. Taustalla on sellainen If You Tolerate This Your Children Will Be Next -henkinen pohdinta jatkuvan kasvun kestämättömyydestä.”

Tanger

”Meillä oli joskus keikoilla sellainen iso vaaleanpunainen jänis, joka hoiti intron puolestamme. Pupu päätti pitkän monologinsa sanoihin: ’Varmaa on vain, että jonakin päivänä te kaikki tulette kuolemaan’ ja siihen ajatukseen tämäkin biisi pohjautuu. Hyvinkin melodinen ja pirteä biisi, joka lopussa saattaa kuullostaa jopa väkivaltaiselta. Soundimaailma on ehkä jopa hieman retro.”

Lupines

Tässä on jotain hymnimäistä estetiikkaa. Nojaa yksinkertaiseen, toistuvaan rytmiin ja meille tyypilliseen kasvavaan rakenteeseen. Lisäksi tunnelma on hyvinkin keväinen, vaikkei biisi muuten siihen liitykkään. Biisi kulminoituu oikeastaan ’It’s a miracle we are breathing’ -lainiin. Eikä ihmeellä viitata tässä millään tavoin kreationismiin.

Charlotta (1989)

”Taisi olla viimeinen biisi joka tehtiin levylle. Hieman Twin Peaks -henkinen synkkä ja huuruinen kappale, joka on kuitenkin aika pop. Meidän tyylistä poiketen lopussa on mukana myös etäisesti kitarasooloa muistuttava juttu.”

7.1

”Tässä on taustalla yksi mesta jossa oli tapana pitää hauskaa Helsingissä. Kappale kertoo osittain myös levottomuuksista, joita samaisessa kaupungissa tapahtui joskus. Kokonaisuuden kannalta nähtiin parhaaksi jakaa biisi kahteen osaan.”

Forbidden Dance

”Oli aika roots-henkinen alunperin, niinkuin joku meistä sanoi. Bridgessä oli bluespiano, joka oli periaatteessa ihan mahtava, mutta tippui lopulta pois. Nyt biisi on sekoitus space-kamaa, rokkia ja progea.”

God Mode

”Tämä on vähän kuin prologi vaikka tuleekin loppupuolella. Kuriositeettina mainittakoon, että alun surinat on lähtöisin valomiehemme Kimmon vanhaan kasettimankkaan rakentamasta synasta. On muuten aivan mahtava peli.”

Rederiet

”Tämä biisi pohjautuu yhteen radioliikennenauhoitteeseen, joka on niin karmivaa kuunneltavaa, että kylmät väreet on taattu. Alkuosan polkuharmooni oli niin random kunnossa, että tarvittiin kaksi miestä soittamaan sitä. Mutta soundi oli upea. Perkkaosuuksien tekeminen oli kohtalaisen kokeellista ja biisi tuli muutenkin purkkiin epäilyttävän vaivattomasti.”

7.2

”Jatkoa 7.1:lle ja jatkaa samaa teemaa, mutta keskittyy ehkäpä enemmän siihen hauskanpidon päätökseen.”

The Illusionist

”Tässä biisissä taisi olla loppujen lopuksi lähemmäs kaksisataa raitaa äänitettyä tavaraa. Osia kutsuttiin mm. nimillä Bach, kummitusjuna, muumi, trancebasso, Genesis yms… Aika outoja juttuja. Joku voisi kysyä mitä järkeä tässä on? Yngwie Malmsteenia siteeraten: ’How can less be more? More is more’.”

Lisää luettavaa