Rumban juttusarjassa nostetaan esiin kiinnostavia ja potentiaalisia nimiä. Haastattelussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten ja miksi hän valitsi artistin polun. Edellisessä osassa oli Luurang, ja sen löydät täältä.
Katakombin artisti Pieni Poika Caleb julkaisi marraskuussa 2024 ep:n nimeltä 2Stepdunk. Kokonaisuuden on tuottanut Sam Control, jonka biittejä on aiemmin kuultu muun muassa Eevil Stöön albumeilla.
”Legendaariseksi bluntinpolttelumusiikiksi” tekijöidensä toimesta kategorisoitu neljän biisin ep edustaa suomiräpin savuisempia sivukujia, joilta kajahtelee Pieni Poika Calebin moninaisia räppityylejä esitteleviä hämyisen huolettomia ja vähän tummempiakin biisejä.
Pieni Poika Calebin tuotannosta on voinut vuosien mittaan nautiskella Soundcloudin syövereissä. Aliaksen takaa löytyvä artisti Kalle Kauranen tunnetaan hyvin myös räpin ulkopuolella, sillä hän on tuttu muun muassa Moshimoshi– ja Nuoruus -yhtyeistä, joiden soitannassa yhdistyvät vaikutteet emosta indierockiin ja jazzista punkiin.
Mikä soi napeissa just nyt?
”Rxk Nephew, tykkään miten se kelluu kaikennäköisten biittien päällä ihan kilarityylillä. Teksteistä löytyy paljon samastuttavia ajatuksia. Vaikka kuulijana elää tosi erilaisessa maailmassa, aina saa nauraa. Biisejä on ihan naurettavan paljon ja lisää tulee, niin välillä voi vaan uppoutua kaivelemaan.”
Mist sä tuut?
”Kalle Kauranen, Järvenpää og. Nykyään Helsingissä, kun on kaikki aktiviteetit ja suurin osa frendeistä täällä. Jäke silti sydämessä aina ikuisuuteen. Olen niin sanottu punk rock -muksu, joka innostui teininä myös räpistä. Kaikki ysärikama Jenkeistä kiinnosti, etenkin West Coastin funk. Ja sitten suomalaisten, kuten Solosen, Kosolan ja Asan setit olivat kovassa kulutuksessa junnumpana.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Kyllä se on siinä käsi kädessä kulkenut, heti ekoista hölmöilyistä kaveriporukalla kun on päässyt tekemään musaa. Sitä ajatusta varjeli alkuun ehkä enemmän omana tietonaan, mutta vuosien varrella on tullut julkastua yhtä ja toista ilman mitään pelkoa tai empimistä. Varmasti olisi joku tietty livepätkä tms. tähän heittää, mutta kyllä se sen tekemisen innon kautta on enempi syttynyt.”
Musiikillinen esikuvasi?
”Onhan noita! Q-Tipille kunniaa, jäin koukkuun etenkin sen soundilliseen ulosantiin ja ylipäätään sen menoon siltä istumalta, ku joskus kuunteli A Tribe Called Questin Midnight Maraudersin ekaa kertaa. Lisäksi vielä joviaalin oloinen tyyppi, mikä välittyy musiikissa, ja siitä tykkään. Vähemmän sitä nykyään kaikkea old schoolimpaa tonkii, mutta A Tribe Called Quest on yksi niistä mihin voi palata. Ihan sama mikä tilanne, niin pääsee silti fiilikseen. Stir it up!”
Supervoimasi?
”Tykkään tehdä musaa aika intuitiivisesti ja sitä kautta omalla tapaa rehellisemmin. Uskon, että samankaltaista ajatusta tai idiksiä löytyy useammaltakin tyypiltä, ja musiikkini resonoi sitä kautta. Onhan kaikessa pientä värikynää, mutta se on lähinnä koristeena itse aiheille.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Kyllä mä veikkaan, että se tulisi sieltä lyriikan ja uhoilun kautta. Pilke silmäkulmassa ja vähän vinoillen, niin herää koomasta.”
Pieni Poika Caleb?
”Ajattelen artistiutta eräänlaisena filtterinä näkemästä ja kuulemasta syntyvän kokonaisuuden ja niiden lopullisen tuotoksen välillä. Aiheet pyörii pitkälti vaihtoehtoisten elämäntapojen ympärillä, perus arkisten ahdinkojen ja ärsyttävien asioiden päivittelyä, hauskanpitoa unohtamatta. Teksti on muualta tulleiden asioiden ja omien ajatusten välistä symbioosia, joka toivottavasti käy jonkun muunkin mielestä järkeen.”