Death Hawksin juurevahko, kitaroiden hallitsema retrorock päivittyy neljännellä levyllä esoteeriseksi, eskapistiseksi, limsanmakuiseksi ja ilokaasumaisen sekavanvellovaksi dayglo-psykepopiksi, kirjoittaa Markku Roinila.
Helsingin arkkitehtuurimuseo MFA:ssa on perjantaihin 3.2. asti näytteillä varsin merkillinen ääni-installaatio. Se on nimeltään Identity vs. Noise: 1Dn, ja sen ilmiasu on tauotonta ääntä tuottava mutkikas interaktiivinen syntetisaattori.
Käsi oli iso, musta ja hikinen. Viimeksi mainittu johtui siitä, että Riley B. King, tai B.B. (Blues boy) King oli juuri vetänyt timanttisen keikan Helsingin Kulttuuritalolla joskus 1980-luvun alkuvuosina.