Pari päivää sitten juhlittiin tärkeää vuosipäivää: Lady Gaga perusti Twitter-tilinsä kymmenen vuotta sitten! Ensi viikon sunnuntaina tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Just Dancen ilmestymisestä. Siitä tuli hänen ensimmäinen iso globaali hittinsä, muun muassa Yhdysvaltojen ja Britannian listaykkönen.
Ja tänään Lady Gaga eli Stefani Germanotta täyttää 32 vuotta ja on poptähtenä mitä parhaassa iässä!
Seuraavassa viisi syytä, miksi Gaga on uniikki nero:
Paparazzi (2008)
Viimevuotisessa Five Foot Two -dokumentissa (joka löytyy mm. Netflixistä) Gaga ruotii menneisyyttään musiikkibisneksessä ja kuuluisuutta ja sitä, miten hän ei suostu toteuttamaan miesten määrittämää konventionaalista seksuaalisuutta:
”If I’m gonna be sexy on the VMAs and sing about the paparazzi, I’m gonna do it while I’m bleeding to death and reminding you of what fame did to Marilyn Monroe. And what it did to Anna Nicole Smith. And what it did to…yeah. Do you know who?”
Keskustelukumppanina on Nick Monson, joka soitti Amy Winehousen taustabändissä. Hän viittaa tietenkin Winehouseen.
Dance in the Dark (2009)
The Fame Monster -albumilla käsitellään psykologisia ”hirviöitä” minäkuvasta alkoholismiin. Dance in the Dark ruotii pelkoa siitä, miltä minä näytän, miten ihastukseni näkee minut, olenko viehättävä. Lopulta Gaga rohkaisee kuuntelijaa, että hänen ei tarvitse tyytyä tilanteeseen vaan hän kyllä löytää itsensä: ”We’ll haunt like Liberace, find your freedom in the music, find your Jesus, find your Kubrick.”
Koko komeus tunnelmoidaan fantastisen elektrobiitin läpi.
Scheiβe (2011)
Saksassa vuonna 2010 kirjoitetussa Scheissessa on aina viehättänyt rujouden ja rohkeuden yhdistelmä. Biisi on kuin Scooteria, mutta sanoitus feminismiä (”Love is objectified by what men say is right”), jossa asettaudutaan ylhäältä sanelun sijasta pienen kuulijan asemaan: ”I wish I could be strong without the scheiße, yeah”.
Artpop (2013)
Ehkä parasta Gagassa on hänen vilpitön rakkautensa popmusiikkia ja -kulttuuria kohtaan. Hän nauttii esiintymisestä ja siitä, että saa luoda uutta, esteettisesti ja kulttuurisesti hätkähdyttävää taidetta. Parhaiten, ja ehkä samalla sekavimmin, tämä korostuu huuruisella Artpop-albumilla, jonka nimikappale perustuu popin ja taiteen parantavaan voimaan: ”The melody that you choose, can rescue you”, laulaa Gaga kaihoisan melodian päälle.
Diamond Heart (2016)
Ollakseen niin vahvasti musiikkiaan ja levyjään teemoittava artisti, Gaga on tuonut kirjaimellisesti omaa elämäänsä näkyvästi esiin suhteellisen harvoin ja kattoteemaksi se nousi vasta toissavuotisella Joannella. Aiempaa folk- ja rock-sävytteisemmän albumin avauskappale Diamond Heart on kuitenkin suora kertomus hänen nuoruudestaan ja esiintyvän taiteilijan unelmastaan vähemmän miellyttävien tapahtumienkin kautta: ”Some asshole broke me in / Wrecked all my innocence / I’ll just keep go-go’n / And this dance is on you”.
Kappale, josta Bruce Springsteenkin olisi ylpeä.
Kauan eläköön Mother Monster!